Suomalainen huippututkimus on monimuotoistunut, ja perinteisten lääke- ja luonnontieteiden rinnalle on noussut uusi vahva kasvun tukijalka informaatioteknologiasta sekä yhteiskunta- ja taloustieteistä. Kännykkäteollisuuden hiivuttua uusinta elektroniikkaa ja ict-tekniikkaa sovelletaan entistä laajemmin myös muilla aloilla.
Suomen tiedejärjestelmän muutosten keskellä on tärkeä ymmärtää, mistä Suomen tiede koostuu, kertoo VTT tiedottessaan. Viime aikoina vilkasta keskustelua ovat synnyttäneet suunnitellut rahoitusleikkaukset, vaatimukset yliopistojen roolien selkeyttämisestä, strategisten painopistealueiden valinnat sekä yliopistojen tulosten laadun mittaaminen.
VTT:n tieteellinen johtaja Anne Ritschkoff painottaa, että yliopistoilla ja soveltavan tutkimuksen laitoksilla on kullakin omat roolinsa. Tarvitaan tutkimuksen vaikuttavuutta, joka syntyy vain soveltavan ja perustutkimuksen saumattomasta yhteistyöstä.
Lisäksi hän toteaa tutkimusrahoitukseen ja tutkimusorganisaatioihin nyt kohdistettavilla muutoksilla on seurauksia, joiden vaikutuksia Suomen innovaatiokyvykkyyteen on kyettävä ennakoimaan ja mittaamaan.
Hyvä työkalu painotusten ohjaamiseen VTT:n CEK-hanke, jossa analysoitiin Suomen tutkimusjärjestelmän muutoksia. Siinä luotiin ensimmäistä kertaa myös luonnollisen kielen analyysiin pohjautuva kartta Suomen tieteellisestä tuotannosta.
Tutkimus osoitti, että Suomen tiede on monimuotoistunut. Suomen tiede on perinteisesti nojannut kahdelle tukijalalle: lääke- ja luonnontieteen tutkimukseen. Näiden rinnalle on kehittymässä uusi, kansainvälisesti merkittävä tukijalka, joka koostuu laajasti informaatioteknologian, yhteiskunta- ja kauppatieteen tutkimuksesta.
Tämä yhdistelmä on ollut Suomen tieteen merkittävin kasvukomponentti, kun tuloksia mitataan kansainvälisillä tiedejulkaisuilla. Vielä on kuitenkin epäselvää, mitkä yksittäiset kasvavat tutkimusaiheet näyttelevät merkittävää roolia Suomen tutkimuskartalla tulevaisuudessa.
Linkki: Suomen tieteen kartta suurempana.
Uusi, luonnollisen kielen analyysiin ja koneoppimiseen perustuva lähestymistapa nostaa esille mielenkiintoisia Suomen tieteen kasvualoja. Näitä ovat: lääketieteen tuki- ja liikuntaelin sairauksiin liittyvä tutkimus, kauppa- ja taloustiede, koulutukseen liittyvä tutkimus sekä materiaalitiede, erityisesti ALD-tekniikka (Atomic Layer Deposition).
VTT:n CEK-tutkimushanketta on rahoittanut Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Arho Suomisen ja Hannes Toivasen Suomen tieteen karttaa käsittelevä artikkeli on julkaistu arvostetussa Journal of the Association for Information Science and Technology –julkaisussa.
Yliopistot yhteistyöhön
Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot hakevat yhdessä kilpailukykyisen tutkimuksen ja koulutuksen mallia. Tarkoituksena on luoda yliopistojen välille uutta työnjakoa sekä edistää yliopistojen kansallista ja kansainvälistä profiloitumista.
Yliopistot kehittävät muun muassa yhteisiä tutkintoja, tutkimusinfrastruktuureja, innovaatiotoimintaa ja koulutusvientiä. Oppimisympäristöjen uudistuksella ja yhteistyöllä luodaan joustavuutta opiskeluun.
Tukipalvelujen ja tietojärjestelmien toteuttamiselle etsitään kustannustehokkaita tapoja. Allekirjoitettava sopimus on voimassa toistaiseksi eikä se rajoita yliopistojen toimintavapautta solmia sopimuksia muiden kumppaneiden kanssa (Lisätty 4.12.2015)