Älypuhelimiin ja internetiin yhteydessä olevat ensimmäiset kodin laitteet ovat todellisuutta. Kehitys jatkuu ja pian laite kuin laite on internetissä.
Teleoperaattori Elisan asiantuntijat listasivat tärkeimmät suomalaisten arkielämään vaikuttavat digitaaliset trendit vuonna 2016. Monet niistä ovat jo käytössä, mutta runsaammin kodin laitteiden kytkeytyminen internetiin saadaan vielä odotella muutama vuosi lisää vaikka teknologia alkaa olla kunnossa.
Lähivuosien aikana hinnat laskevat sopivaksi laajoille käyttäjäjoukoille, mutta usein tarvitaan vain sopivia ohjelmistoja, sillä tarvittavat anturit ja tietoliikenneyhteydet löytyvät kännyköistä. Elisan, Soneran ja DNA:n tyyppisille teleoperaattoreille uudet IoT-sovellukset tarjovat uutta bisnestä.
Muualla yleistyvät yleiset langattomat Wifi-verkot ovat varsin rajoitettuja, joten matkapuhelinverkkojen datapalvelut ovat yleisimmin käytössä. Uudet 4G-tekniikat ovat jo laajalti tarjolla, sillä yli 95 prosenttia asuu Viestintäviraston mukaan jo nopeamman 4G-verkon kuuluvuusalueella.
Kodit muuttuvat älykkäämmiksi
Älypuhelimiin ja internetiin yhteydessä olevat kodin laitteet, lukot ja mittausanturit tekevät kodeista ja vapaa-ajan asunnoista käytännöllisempiä, turvallisempia ja säästäväisempiä. Koti säätää itse energiankulutusta ja lämmitystä optimaaliseksi, ja säästää samalla rahaa, sanovat Elisan asiantuntijat.
Älypuhelimen ruudulta voi reaaliaikaisesti seurata, mitä esimerkiksi mökillä tapahtuu. Kodin mittausanturit kertovat kosteusvuodoista ja muista haavereista heti niiden tapahtuessa.
Älypuhelimet yhä vahvemmaksi osaksi arkea
Älypuhelimet on jo lähes kaikilla, mutta vuonna 2016 ne ovat yhä vahvemmin osa arkea erilaisten älykkäiden, elämää helpottavien sovellusten ansiosta. Ruokaa voi tilata niiden avulla, samoin ostokset tehdään ja terveyttä seurataan mobiilisovelluksilla.
Mobiililaitteet seuraavat sopivin ohjelmin jo unen laatua ja pituutta. Ne lähtevät lenkille ja kuntosalille mittaamaan ja arvioimaan suorituksiamme. Älypuhelimet ovat yhä useammin myös lompakoita, joilla on helppo maksaa varsinkin pieniä ostoksia.
Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus yleistyvät
Marraskuussa Helsingissä järjestetty Startup-konferenssi Slushissa pystyi jo kokeilemaan, miten kotoa voi kiivetä maailman korkeimmalle vuorelle Everestille. Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus eivät kuitenkaan ole vain matkailua ja pelejä, vaan myös terveydenhoitoa.
Virtuaalitekniikoiden avulla lääkäri voi tutkia ja hoitaa potilasta. Koulutuksessa oppitunnit muuttuvat, kun huippuopettajat pystyvät opettamaan yhden luokan sijaan kymmeniätuhansia oppilaita samaan aikaan uusilla tavoilla. Työpaikoilla videoiden ja virtuaalisovellusten avulla etätyöstä tulee ryhmätyötä.
Yhä useampi tavara liittyy nettiin
Tutkimuslaitos Gartner on ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä yli 20 miljardia esinettä ja asiaa on liittynyt nettiin. Jo alkavana vuonna Internet of Things (IoT) tulee pitkän odotuksen jälkeen vauhdilla suomalaisten koteihin tuotteina ja palveluina.
Auton voi IoT-tekniikan avulla paikantaa vaikka ostoskeskuksen parkkipaikalta. Karanneet lemmikit jäljitetään paikannussirun avulla ja kadonneet älyavaimet ja -puhelimet kertovat sijaintinsa.
Älypuhelimen sovellusten avulla voi ohjata kodin viihdelaitteiden lisäksi kaikkia muitakin kodinkoneita. Tulemme näkemään innovaatioita, joita emme vielä osaa edes haluta. Tietoturvan merkitys kasvaa, kun yhä useampi asia ja esine liittyy nettiin.
Vanhemmat ikäluokat ottavat uuden teknologian omakseen
Yli 55-vuotiaiden tabletin omistajien määrä on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut ja tämä kehitys jatkuu myös vuonna 2016. Yhteisöpalvelujen ja pikaviestipalveluiden, kuten Whatsappin käyttö, kasvaa suhteellisesti eniten yli 65-vuotiaiden joukossa.
Vanhemmat ikäluokat ottavat isoin harppauksin käyttöön sitä teknologiaa ja digitaalisia palveluja, joita nuoremmilla jo on. Digitaalisten valvonta- ja turvallisuuspalvelujen käyttämisessä yli 65-vuotiaat ovat Suomessa jo ykkösiä kaikista ikäluokista.
Yksityisyyden raja hälvenee
Käsitys yksityisyydestä muuttuu Elisan asiantuntijoiden mukaan. Yksityisyyden menettämisen peloista huolimatta etenkin nuoret ovat valmiita luovuttamaan entistä enemmän tietoa itsestään saadakseen palveluja, joita haluavat.
Paikannukseen perustuvien sosiaalisten palveluiden käyttö kasvaa ja niiden käyttäjät jakavat kavereilleen sijaintitietojaan. Sisätilojen paikannusteknologiat yleistyvät ja kuluttajat luovuttavat itsestään tietoa saadakseen parempaa palvelua. Tämä kansainvälinen trendi pakottaa yritykset palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin ja huolehtimaan asiakastiedon suojaamisesta.
Työ muuttuu free-pohjaisiksi projekteiksi
Teknologian vaikutusta on Elisan asiantuntijoiden mukaan myös, että yhä useampi työntekijä käyttää työsovelluksia ja alustoja siirtäessään työtä paikasta riippumattomaksi. Siksi Elisa uskoo, että freelancereiden perustamat projektikohtaiset tiimit korvaavat alihankintaa tekeviä yrityksiä.
Tulevaisuudessa uusissa työpaikoissa ei ole jokaiselle omaa paikkaa, vaan etätyö yleistyy. Osa työntekijöistä työskentelee yleisissä työhuoneissa varsinaisen palkanmaksajan tarjoamien tilojen sijasta. Uusia työpisteitä ja työhuoneita syntyy kasvavalle määrälle yksinyrittäjiä.