Liikenteen sähköisten palveluiden kokeiluhanke poiki runsaasti kokeiluja, jotka koottiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla Liikennelabra-brändin alle. Nyt toimintaa vetää liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, joka laajentaa kokeilut tieliikenteen lisäksi muihin liikennemuotoihin.
Liikenteen sähköisten palvelujen kehittämishanke oli noin kaksi vuotta kestävä kokeilu, jolla edistettiin älyliikenteen palvelumarkkinoiden syntymistä Suomessa. Kokeilussa testattiin myös liikenteen maksamisjärjestelmien teknisiä ratkaisuja, valmiuksia ja sovelluksia yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Liikenteen sähköisten palveluiden kokeiluhankkeeseen ilmoittautui mukaan yli 40 yritystä ja 20 julkisen sektorin toimijaa. Kokeilun aikana tehtiin kaksi innovatiivista liikennetietohankintaa, joita määriteltiin yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa.
Hankintojen tavoitteena oli muun muassa. testata monipalvelualustaa, jossa viranomaiset ostavat palveluita samalta tekniseltä alustalta kaupallisten toimijoiden kanssa. Trafi hankki ajosuoritetietoa noin 1 500 auton kannasta kahdelta eri operaattorilta.
”Liikennevirasto hankki puolestaan ITS-direktiivin mukaista liikenteen turvallisuustietoa usealta yritykseltä ja noin tuhannelta ajoneuvolta”, kertoo Trafin johtava asiantuntija Anders Granfelt.
VTT on julkaisut hankkeeseen liittyen viisi tutkimusraporttia, jossa on käyty läpi esimerkiksi älyliikennepalveluiden tietosuojaa ja tietoturvaa sekä palveluiden ekosysteemien syntymismekanismeja.
”Nostimme esiin kaksi kehityspolkua, joista ensimmäinen on keskitetympi ja jälkimmäinen hajautetumpi. Keskitetymmässä kehityspolussa julkisia liikennepalveluja vapautetaan asteittain samaan tapaan kuin 1. ja 2. sukupolven matkapuhelinverkoissa’’, kertoo VTT:n tutkija Thomas Casey.
’’Hajautetummassa kehityspolussa eristyksissä olevista sirpaloituneista palveluista muodostuu löyhästi kytkeytynyt avoin verkosto, jossa mallina käytetään avoimen internetin kehittymistä”, kertoo Cacey.
Hänen mukaansa tarvitaan useita muutoksia nykyisiin organisaatiorakenteisiin sekä lainsäädäntöön, muun muassa uudenlaisia yhteistyömalleja julkisen ja yksityisen sektorin välille, jotta älykkään liikkumisen palvelut saavuttaisivat täyden potentiaalinsa”, Casey lisää.
Liikennelabra selvitytti myös kansalaisten suhtautumista kilometriveroon tai tieliikenteen informaation hyväksikäytöstä 2020-luvulla. Selvitystyössä inventoitiin myös digitaaliset datat, tietovarannot ja niiden hyödyntäminen tulevaisuuden älyratkaisuissa.
Liikenteen sähköisten palveluiden kokeiluhankeen rahoittajia olivat liikenne- ja viestintäministeriö, Trafi Liikennevirasto sekä Tekes. Liikennelabran kohteita ovat kokeilut Suomen kasvukäytävä, ITS Factory, NordicWay ja Tunturi-Lapin testialue Aurora.
Aloituskuva: Älyliikenteen Aurora-koealue Ylläksellä. Kuva esittelyvideolta.
LISÄÄ: Liikennelabran tutkimuksista ja tilaamista selvityksistä (LINKKI).