Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä Shok-johtoryhmä on tarkastellut strategisen huippuosaamisen keskittymien nykytilaa. Ryhmä esittää, että hallitus tukisi biotalouden tavoin digitalisaatiota hyödyntävän liiketoiminnan syntyä uudella 200 miljoonan euron rahoituksella vuosiksi 2016-2018.
Strategisen huippuosaamisen keskittymiä ja Shok-toimintaa johtavia yhtiöitä oli alun perin kuusi. Näistä ollaan siirtymässä yhdistymisten ja lopettamisten kautta kolmeen toimialarajat ylittävään keskittymään ja yhtiöön. Tekesin suora Shok-rahoitus loppuu, joten teollisuus hakee Shol-yhtiöilleen uutta rahoitusta.
Jäljelleväävät shokl-yhtiöt ovat CLIC Innovation, joka keskittyy cleantechiin ja biotalouteen. Fimecc ja Digile ovat yhdistymässä teollisen internetin ja digitalisaation keskittyviin ohjelmiin. Terveys- ja hyvinvointialan SalWe jatkaa toimintaansa ja selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön terveysalan digitalisaation edistämisen. Rakennuspuolen shok-yhtiö on ainoa joka lopettaa.
Kansainvälisesti houkuttelevat innovaatio- ja osaamisverkostot ovat edelleen keskeinen osa keinovalikoimaa, joilla Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan. SHOK-johtoryhmän mielestä hallitusohjelmakauden kärkihankkeiden rinnalle tarvitaan pidemmän aikavälin visioita sekä sitoutumista tavoitteisiin, uudistuksiin ja investointeihin, joiden toteutus voi vaatia useampia hallitusohjelmakausia.
Digitalisaatio tarjoaa kaikille aloille merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Yrityksille ja koko Suomelle on elintärkeää saada digitalisaation hyödyt täysmääräisesti käyttöön nopealla aikavälillä. Laaja joukko vientiteollisuuden yrityksiä on vahvasti sitoutunut keskittymien toimintaan.
Shok-johtoryhmän mukaan suomessa tarvitaan edelleen yrityslähtöistä, liiketoiminnan tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevää soveltavaa tutkimusta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. ’’Julkisen shok-tutkimusohjelmille varatun tutkimusrahoituksen päättyminen ei saa johtaa yhteistyön päättymiseen, johtoryhmän puheenjohtajana toiminut ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola korostaa.
Johtoryhmä haastaa eri toimijoita nostamaan yhteistyön ambitiotasoa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhtenä tavoitteena tulisi olla, että Suomessa toimii vuoteen 2020 mennessä ainakin 2–3 kansainvälisesti kilpailukykyistä, vetovoimaista ja merkittävän liiketoimintapotentiaalin omaavaa keskittymää biotalouden, cleantechin, digitalisaation ja terveysalan kaltaisilla kasvun painopistealueilla.
’’Vahvan osaamisperustan luomisen lisäksi on tarpeen keskittyä aiempaa enemmän osaamisen kaupallistamiseen ja uuden liiketoiminnan edistämiseen. Nykyisessä taloustilanteessa myös yhteistyön rahoituspohjaa on laajennettava’’, arvioi myös Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen
LISÄÄ: Shok-johtoryhmän selvitys, Teknologiateollisuus (LINKKI, pdf) ja diat (LINKKI).
Kuva: Aalto-yliopistossa tohtorikoulutettava Mikko Nisula pitää terässubstraatille pinnoitettua näytettä kädessään. Taustalla ALD-reaktori. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto.
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille -Lue ilmaiseksi verkossa!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016