Näin paljon Suomeen luvataan digityöpaikkoja

Robotit ja laajalti digitekniikan soveltaminen voivat tuoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa, lupailee uusi Boston Consultingin tekemä selvitys. Parhaimmillaan uusi teknologia voi jopa tuplata Suomen vuotuisen bruttokansantuotteen kasvun.

Digitalisaation laiminlyönti johtaisi pääomien ja osaamisen köyhtymiseen Suomessa ja työpaikkojen väheenemiseen. Microsoftin eilisen kännykkäsuunnittelun lopettamisenkin jälkeen Suomi kuuluu niihin digitalisaation edelläkävijämaihin, jotka hyötyvät kaikista eniten digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen laajemmasta käyttöönotosta.

Suomella on mahdollisuus digitalisaation avulla miltei kaksinkertaistaa bruttokansantuotteen pidemmän aikavälin kasvuodotukset vajaasta prosentista noin 1,8 prosenttiin. Tiedot ilmenevät Boston Consulting Groupin Digitizing Europe -raportista. Raportin tilaaja on nettijätti Google.

Digitalisaation vaikutus työpaikkoihin olisi myös dramaattinen: raportin mukaan odotettavissa voisi olla jopa 100 000 uutta työpaikkaa Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Uudet työpaikat syntyvät vaiheittain ja ensin on odotettavissa perinteisten työpaikkojen lopettamisia ennen talouden rakenteellisia, digitalisaation mahdollistamia muutoksia.

“Potentiaalin realisoituminen edellyttää kahta asiaa: EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden syntymistä sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä. Suomen tulee hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet täysimääräisesti ja kasvattaa digiosaamista merkittävästi työmarkkinoilla. Suomen pitää myös olla merkittävä pelaaja uudella Euroopan laajuisella digitaalisella yhteismarkkinalla“, sanoo Boston Consulting Groupin partneri Santeri Kirvelä.

Raportissa arvioidaan, että toteutuessaan EU:n digitaalinen yhteismarkkina kasvattaisi EU-alueen bruttokansantuotetta vuodessa 415 miljardilla eurolla. Tuotteiden ja palveluiden myyjille on avautumassa 500 miljoonan kuluttajan yhtenäinen markkina-alue. Suomen kaltaiset pienet, vientivetoiset ja digitalisaatiossa pitkällä olevat kansantaloudet pääsisivät hyötymään EU-yhteismarkkinoista tehokkaammin kuin vähemmän digitalisoituneet maat.

Muita digiedelläkävijämaita ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Irlanti, Belgia, Luxemburg ja Hollanti.

“Edellytyksenä on ripeä eteneminen digitalisaation edistämisessä, sillä erityisesti Aasian maat kuten Kiina nousevat nopeasti haastamaan Euroopan edelläkävijämaita. Yritysten toimintaedellytysten on parannuttava selvästi nykyisestä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sääntelyn purkamista sekä oikeanlaiseen koulutukseen ja tutkimukseen panostamista”, painottaa Boston Consulting Groupin partneri Tatu Heikkilä.

Suomi on digitaalisuuden tienristeyksessä

BCG:n raportti muistuttaa, että digiedelläkävijöillä on myös muita enemmän menetettävää. Suomen kaltaisten maiden bruttokansantuotteesta suhteellisesti suuri osa tulee jo digitalisoitumisen kautta ja myös niiden tuleva talouskasvu on laskettu enemmän digitalisoitumisen varaan. Tästä syystä ne kärsivät enemmän, jos yhteisiä digimarkkinoita ei synny.

Suomi ei myöskään säily edelläkävijänä, jos satsauksia osaamiseen leikataan. Kun verrataan tämän hetkisiä investointeja digitaalisuuteen Suomen sekä nopeasti kasvavien Aasian valtioiden kuten Kiinan, Taiwanin tai Singaporen välillä, raportin mukaan on selvää, että nykytrendillä Aasian maat ovat menossa Suomen ohitse seuraavan kymmenen vuoden sisällä.

“Hallituksen leikkaukset koulutukseen ja tuotekehitykseen eivät edistä Suomen asiaa. Riskinä on, että suunnannäyttäjä-Suomesta tulee digitaalisuuden peräkylä, josta pääomat, osaaminen ja talouskasvu pakenevat hedelmällisemmille alueille”, sanoo BCG:n Santeri Kirvelä.

Keskuskauppakamarin johtavan digitaalisen talouden asiantuntijan, Ilkka Lakaniemen mukaan BCG:n raportti nostaa esille oikeita asioita – digitalisaation edistämisen tulee tapahtua yhteiskuntamme kaikilla tasoilla eikä vain tietyillä sektoreilla ja tietyissä yrityksissä.

“On tärkeää tiedostaa Suomen todellinen digitalisaatioaste. Suomi kuuluu digitalisaatiossa Euroopan kärkikastiin, ja meidän on syytä ottaa vetovastuuta maanosamme digitaalisen kehityksen edistämisestä esimerkein ja johtajuuden kautta”, sanoo Lakaniemi. Hän toimii myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vanhempana neuvonantajana ja EU-komission Future Internet PPP-ohjelman puheenjohtajana.

LISÄÄ:  Digitizing Europe -raportti (LINKKI,pdf).

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille -Lue ilmaiseksi verkossa!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016