Satamegainen laajakaista on tarjolla joka toiseen suomalaiseen kotitalouteen, mutta kuitua alle kolmannekselle käyttäjistä. Viestintäviraston mukaan kuituverkkoja on rakentanut eniten Sonera, jonka verkosta 13 prosenttia on jo kuitua.
Nopea 100 megan kiinteän verkon laajakaistaliittymä on tarjolla Viestintävirasto mukaan noin 52 prosenttiin Suomen kotitalouksista. Valokuitutekniikalla toteutettu nopea laajakaistatarjonta on tarjolla silti vain 31 prosentilla käyttäjistä.
Paras tilanne nopean laajakaistan tarjonnassa on Viestintäviraston mukaan Pohjanmaan maakunnassa, jossa noin 73 prosenttiin kotitalouksista on saatavilla 100 megan laajakaistaliittymä. Seuraavaksi paras 100 megan laajakaistatarjonta on Uudellamaalla 65, Kainuussa 61 ja Keski-Pohjanmaalla 60 prosenttia.
Tarkasteltaessa vain nopeaa valokuitutarjontaa, on eri maakuntien välillä kuitenkin selvästi suurempia eroja. Paras valokuituliittymien tarjonta on Ahvenanmaalla, noin 58 prosenttia. Seuraavana tulevat Pohjanmaa 55 prosentilla, Kainuu 51 ja Uusimaa 44 prosentilla.
”Uusia valokuituverkkoja rakennetaan ahkerasti pienempiin maaseutukuntiin, kun taas suurissa kaupungeissa nopean laajakaistan tarjonnassa hyödynnetään edelleen paljon myös olemassa olevia kaapeli-TV- ja puhelinverkkoja”, toteaa viestintämarkkina-asiantuntija Tapio Oikarainen.
Valokuituyhteydellä tarkoitetaan laajakaistaliittymää, jossa valokuitukaapeli on tuotu kotiin tai kiinteistöön saakka (FTTH/B). Talojen sisäverkko on voitu toteuttaa joko valokuidulla tai kuparikaapeloinnilla. Nopea laajakaista voidaan toteuttaa valokuidulla, kaapeli-TV-verkolla tai langattomasti LTE-verkolla, mutta vasteaikojen takia moni luottaa edelleen kiinteisiin yhteyksiin.
Matkaviestinverkko on myös kiinteää verkkoa alttiimpi muiden käyttäjien määrästä, signaalinvoimakkuudesta ja päätelaitteen ominaisuuksista johtuville nopeustason vaihteluille ja siten operaattorin lupaama nopeustaso ei ole suoraan verrattavissa kiinteän verkon laajakaistaan.
Valtion tuet ovat parantaneet valokuituliittymien tarjontaa
Vuoden 2015 loppuun mennessä Nopea laajakaista -hankkeeseen osallistuneille yrityksille on myönnetty noin 72 miljoonaa euroa valtion ja EU:n tukea valokuituverkon rakentamiseen.
Hankkeessa toteutetut verkot mahdollistavat valokuitulaajakaistan noin 70 000 kotitaloudelle, joka on lähes 10 prosenttia koko Suomen valokuitutarjonnasta. Erityisesti harvaan asutuissa maaseutukunnissa laajakaistahanke on parantanut merkittävästi valokuidun tarjontaa.
LISÄÄ: Viestintävirasto (LINKKI)
Kuva: Sonera toteutti Espoon Espoon Kattilalaaksossa valokuituverkon paikallisen osuuskunnan aktivoimana.
Satamegaisen yhteyden tarjoajat(*
- DNA Oy: 19 %, josta valokuitua 3 %
- TeliaSonera Finland Oyj: 18 %, josta valokuitua 13 %
- Elisa Oyj: 15 %, josta valokuitua 10 %
- Anvia Oyj: 3,5 %, josta valokuitua 1,5 %
- Kaisanet Oy: 1,5 %, joka pääosin valokuitua
- Lounea Oy: 1,5 %, joka pääosin valokuitua
- Tampereen Puhelin Oy: 1 %, joka pääosin valokuitua
*) Osuutena kaikista Suomen kotitalouksista.
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille -Lue ilmaiseksi verkossa!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016