Ihmiset voidaan Aalto-yliopiston selvityksen mukaan luokitella neljään ryhmään sen mukaan, miten he oppivat uusia ideoita tai ajatuksia. Innovaattorit ovat selvityksen mukaan spontaaneita ja heillä on omia ideoita. Muut ovat oppimiselle alttiit, myös vakaat oppijat. Lisäksi on olemassa  immuunit, oppimista vastustavat henkilöt.

Aalto-yliopiston mukaan sosiaalinen oppiminen on nopeimmillaan, kun jatkuvasti ja spontaanisti oppivat innostavat hitaammin oppivia matkimaan heitä. Tutkimus auttaa ymmärtämään muotitrendien tai poliittisten henkilöiden suosiota.

Tuoreen tutkimuksen mukaan todellinen sosiaalisen oppimisen malli näyttää täysin erilaiselta kuin aiemmat tutkimukset ovat tähän saakka antaneet ymmärtää. Tutkimus auttaa ymmärtämään maailmanlaajuisen sosiaalisen oppimisen mallin taustalla olevia rakenteellisia eroja: miksi jotkut ilmiöt leviävät nopeasti, kuten netin meemit, ja miksi toiset leviävät hitaasti, esimerkiksi uudet tuotteet ja palvelut.

Tutkimuksen mukaan ihmiset voidaan luokitella neljään ryhmään sen mukaan, miten he oppivat uusia ideoita tai ajatuksia. Innovaattorit ovat spontaaneita ja heillä on omia ideoita, jonka lisäksi heillä on riittävästi sosiaalisia verkostoja pystyäkseen tehokkaasti vaikuttamaan toisiin.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta oppiviin kuuluvat paitsi oppimiselle alttiit, myös vakaat oppijat, jotka vaativat enemmän vaikuttamista omaksuakseen uusia asioita. Lisäksi on olemassa immuunit, oppimista vastustavat henkilöt, jotka eivät koskaan tule omaksumaan uutta asiaa tai ilmiötä, tapahtuipa heidän ympärillään mitä tahansa.

’’Havaitsimme, että oppimiseen tarpeellinen sosiaalisen vaikuttamisen kynnys vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Tasaiseen tahtiin oppivat innovaattorit auttavat kasvattamaan sirpaleisia, pieniä ja paikallisia alttiiden oppijoiden ryhmittymiä verkoston laitamilla’’, sanoo Márton Karsai, Lyonin Ecole Normale Supérieuren apulaisprofessori ja AScI vieraileva professori tietotekniikan laitoksella Aalto-yliopistossa.

Hänen mukaansa innovaattorit ja alttiit oppijat puolestaan vakuuttavat laajasti vakaita oppijoita, ja tämä taas yhdistää paikallisia sosiaalisen oppimisen verkostoja maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Sosiaaliselle oppimiselle immuunit taas estävät ilmiön leviämistä. Jos heitä on verkostossa paljon, oppiminen heikkenee, hidastuu tai jopa estyy.

Tutkimuksen tietokanta käsitti kaiken kaikkiaan 500 miljoonan ihmisen käyttäjätiedot, jotka oli kerätty maksullisesta Skype-palvelusta ympäri maailmaan kahdeksan vuoden ajan.

Márton Karsai ENS Lyonista ja Riivo Riikas Tarun yliopistosta ja STACC:sta työskentelivät data-analyysin parissa. Gerardo Iñiguez ja Márton Karsai kehittivät ja analysoivat kynnysmallia. Professorit Kimmo Kaski Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta ja János Kertész Keski-Euroopan yliopistosta toimivat ohjaajina.

LISÄÄ:

M. Karsai et al., Local cascades induced global contagion: How heterogeneous thresholds, exogenous effects, and unconcerned behaviour govern online adoption spreading. Scientific Reports 6, 27178 (2016). doi:10.1038/srep27178  (LINKKI).

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkossa!

http://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016?e=19307983/35580639