Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-2-nanosatelliitti on lähtövalmiina avaruuteen. Sen toteuttamisessa on hyödynnetty ensimmäisen Aalto-1:n tekniikkaa ja kokemuksia. Aalto-2 tulee osaksi maata mittaavaa laajaa 50 nanosatelliitin parvea. Laukaisu tapahtuu loppuvuodesta.
Suomen ensimmäinen opiskelijavoimin toteutettu Aalto-1-satelliitti saa jatkoa, vaikka ykkönenkään ei ole vielä päässyt avaruuteen viivästymisten vuoksi. Amerikkalainen SpaceX -yhtiö on ilmoittanut laukaisuajankohdaksi syys-marraskuun. Falcon 9 -raketin lennon aikataulua on muutettu myöhästyneiden laukaisujen vuoksi.
Uudempi nyt valmiiksi saatu Aalto-2 osallistuu avaruudessa kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista.
Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.
Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.
’’Projektissa on jatkokehitetty Aalto-1-projektissa kehitettyä tekniikkaa ja tietotaitoa”, sanoo projektin vastuullinen vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks. Aalto-1 satelliitti perustui 3U CubeSat -rakenteeseen, joka painaa neljä kiloa.
Uuden Aalto-2:n monivaiheinen matka Espoon Otaniemestä kiertoradalle alkaa ensi viikolla, kun se toimitetaan Hollannin Delftiin Innovative Solutions in Space puhdastilaan. Puhdastilassa satelliittiin tehdään vielä viimeiset tarkastukset ja se kiinnitetään Nanoracks laukaisusovittimeen.
Hollannista matka jatkuu Yhdysvaltojen itärannikolle odottamaan Orbital ATK:n Antares raketin ja Cygnus rahtialuksen laukaisua kansainväliselle ISS:n avaruusasemalle. Arvioitu laukaisu on loppuvuodesta 2016, jonka jälkeen satelliitti otetaan käyttöön.
’’Rahdin saavuttua kansainväliselle avaruusasemalle laukaisusovitin asennetaan astronauttien toimesta robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti sopiville kiertoradoilleen., kertoo Aalto-2:n projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka kertoo.
Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) -laitteistoa, jota käytetään plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Satelliitin suunnitteluun ja rakentamiseen on osallistunut kymmeniä opiskelijoita Aalto-yliopiston eri laitoksilta. Aalto-2-projektia rahoittavat Tekes ja Aalto-yliopisto.
Kuva: Aalto-2 lähtövalmiina Otaniemessä. Kuva: Tuomas Tikka
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkossa!
http://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016?e=19307983/35580639