Kiina, Intia ja Yhdysvallat ovat globaaleja uudenlaisten digitaalisten alustojen edelläkävijämaita, mutta useimmat Euroopan maat ovat jo jälkijunassa. Digialustojen avulla pk-yritykset ja perinteiset toimialat saisivat kokeilualustan uudenlaiselle liiketoiminnalle. Myös teollisuus tarvitsee digialustoja uusien IoT-pohjaisten ratkaisujen tuottamiseen.

Digitaalisiin alustoihin investoitiin vuosina 2010–2015 yli 20 miljardia dollaria, josta yli puolet vuosina 2014–2015. Silti vain harvoilla yrityksillä ja valtioilla on silti edelleenkään kunnon edellytykset hyödyntää digitaalisia alustoja. Ja maiden välinen kuilu digitaalisten alustojen hyödyntämisessä kasvaa tulevina vuosina.

Tiedot käyvät ilmi Accenturen tuoreesta Five Ways To Win with Digital Platforms -tutkimusraportista.

”Digitaalisten alustojen menestyneimpiä hyödyntäjiä ovat Yhdysvaltojen rinnalla Kiina ja Intia. Näissä maissa alustojen avulla on rakennettu suuria markkinoita erittäin nopeasti”, sanoo Tomas Nyström, Accenturen teknologiajohtaja Suomessa.

Accenturen Platform Readiness -indeksi arvioi 16:n G20-maan kykyä tukea digitaalisten alustojen menestystä. Indeksin perusteella Kiina, Intia ja Yhdysvallat ovat alustatalouden kärkimaat vuoteen 2020 mennessä. Eurooppa edistuvat Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Italia.

Euroopassa kyselyn maista Iso-Britannia ja Saksa ovat digitaalisten alustojen menestyjiä. Muiden Euroopan maiden ja kehittyvien markkinoiden ennustetaan puolestaan jäävän kehityksessä jälkeen puutteellisten liiketoimintaa ja sosioekonomista kehitystä tukevien olosuhteiden vuoksi. Pohjoismaita ei ollut mukana.

Accenturen raportin mukaan maiden sijoittuminen alustavalmiutta kuvaavassa Platform Readiness -indeksissä korreloi G20-maissa voimakkaasti digitaalisten alustojen aktiivisen käytön ja investointien kanssa. Silti mikään tae digitaalialustat eivät ole, sillä raportin mukaan enemmistö uusista digitaaliselle alustalle syntyvistä startup-yrityksistä epäonnistuu silti toimissaan.

Menestyvien digitaalisten alustojen uskotaan kuitenkin yleistyvän, kun pienyritykset ja perinteiset teollisuudenalat alkavat hyödyntää alustoja digitaalisina perustettujen yritysten vanavedessä.

Toimenpide-ehdotukset

• Tietosuojastandardien ja -säädösten priorisointi: Edistetään tietosuoja- ja tietoturvalainsäädännön yhtenäistämistä ja joustavaa tiedonsiirtoa rajojen yli.
• Digitaalisten alustojen huomioiminen säädöstyössä: Testataan säädöksiä uusien teknologioiden ja bisnesmallien rinnalla. Esimerkiksi Ison-Britannian finanssivalvonnasta vastaava FCA on perustanut oman testiympäristön, jossa startup-yritykset voivat testata ideoitaan ilman, että niistä aiheutuu heti kaikkia normaaleja säädösten mukaisia seuraamuksia.
• Rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin tukeminen: Harmonisoidaan verotus ja standardit, kuluttajansuoja, sopimuslait ja logistiikan infrastruktuuri.
• Investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin: Esimerkiksi EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) tuo startup-yrityksille mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaansa ja rohkaisee innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.
• Tukea pk-yrityksille: Jaetaan pk-yrityksille tietoa vaihtoehtoisista rahoitusmahdollisuuksista, kuten joukkorahoituksesta, vertaislainoista sekä tieto- ja kuluttajansuojasta. Tuetaan pk-yrityksiä luomalla digitaalisia talousvyöhykkeitä sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi.

LISÄÄ: Accenturen Five Ways To Win with Digital Platforms -raportti (LINKKI)

Kuva: Accenture

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkossa!

http://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016?e=19307983/35580639