Ruotsin lennonvarmistuspalveluiden tarjoaja (LFV) ja Saab ottivat ensimmäisinä maailmassa käyttöön antureihin ja kameroihin perustuvan lennonvarmistuksen etätornijärjestelmän. Samanlainen kehitys toteutunee myös Suomessa.

Lennonjohto ei ole juurikaan muuttunut Saabin mukaan sitten toisen maailmansodan. Korkeat tornit, erilaiset tekniset järjestelmät ja kiikarit ovat olleet tärkeä osa toimintaa, jossa – ymmärrettävistä syistä – on noudatettu tiukkoja turvallisuusvaatimuksia ja joka on ollut viranomaisten tarkasti säätelemää.

Samaan aikaan kustannustehokkuuden tarve kasvaa jatkuvasti, ja monia harvaan asuttujen seutujen pieniä lentoasemia uhkaa sulkeminen. Pienellä lentokentällä lennonvarmistus voi muodostaa 30–40 prosenttia käyttökustannuksista.

Tämän vuoksi ruotsalainen Saab ja LFV aloittivat vuonna 2006 yhteishankkeen, jonka tarkoituksena oli etsiä entistä tehokkaampia tapoja tuottaa lennonvarmistuspalveluja Ruotsissa. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen ensimmäinen etälennonjohtotornijärjestelmä on jo käytössä ja tekniikkaa on viety kokeiltavaksi myös ulkomaille.

”Nykyään jopa suurten lentoasemien on investoitava etätorneihin ja muihin lennonvarmistuksen digitaalisiin palveluihin. Syy hankkeen aloittamiseen oli kuitenkin se, että pienten lentokenttien toiminta oli suhteettoman kallista”, sanoo LFV:n liiketoiminnan kehityksestä ja kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja Niclas Gustavsson.

Ensimmäiset käyttäjät Pohjois-Ruotsissa

Huhtikuusta 2015 alkaen pohjoisruotsalaisen Örnsköldsvikin lentokentän lennonjohtotorni on ollut tyhjillään. Tilannetta lentokentällä seurataan erilaisilla antureilla ja kameroilla.

Kuvat ja tiedot siirretään digitaalisesti tietoverkon kautta uuteen keskukseen Sundsvallissa, jossa lennonjohtajat ohjaavat Örnsköldsvikin lentokentän liikennettä etäyhteyden kautta.

Valvomon seinillä roikkuu rivi 55-tuumaisia näyttöjä, jotka muodostavat lennonjohtotornin ikkunoita muistuttavan 360 asteen näkymän 150 kilometrin päässä olevasta lentokentästä.

Uuden etätornin kameratekniikka mahdollistaa toiminnan vaativissa valaistusolosuhteissa paljon entistä paremmin. Järjestelmä säätää kuvia automaattisesti esimerkiksi auringon osuessa suoraan kameraan tai heijastuessa siihen lumesta.

Kameralla on siis mahdollista seurata nousevaa lentokonetta häikäistymättä. Tekniikka mahdollistaa myös kuvan zoomaamisen lähemmäksi yksityiskohtien tarkastelemista varten. Samaan näkymään voi yhdistää erityyppisiä tietoja, esimerkiksi sää- ja tuulenvoimakkuustietoja, mikä antaa paremman tilannekuvan.

Etälennonjohtotornin kehitystyön aikana on toteutettu monia testiprojekteja. Ensimmäinen koelaitteisto asennettiin vuonna 2008 Etelä-Ruotsiin Ängelholmin lentokentälle, 100 km Malmöstä pohjoiseen.

Operatiiviseen käyttöön tarvittiin kuitenkin Ruotsin Kuljetushallituksen hyväksyntä. Se saatiin virallisesti vuoden 2015 alkupuolella.

Finavia: Kohti automatisaatiota

Etäohjattavissa lennonjohtotorneissa uusi kameratekniikka voi korvata kohdekentällä olevan valvontahenkilön. Kamerat havaitsevat liikenteen myös sumussa, pimeällä ja muissa hankalissa sääolosuhteissa, joissa ihmisen näköaistiin ei voi luottaa.

Etäohjattavasta tornista tekninen kuva lähetetään etätornikeskukseen, jossa työntekijä hallitsee automaattista lennonjohtojärjestelmää. Automatisoitumisen uskotaan kansainvälistymisen ohella muuttavan lennonvarmistustoimintaa voimakkaasti tulevina vuosina.

Finavia ilmoitti maaliskuussa yhtiöittävänsä Suomen lentoreittipalvelun sekä lähi- ja lähestymislennonjohtopalvelut lentoasemille ANS Finlandille 1.4.2017 alkaen. Uusi yhtiö vastaa myös lennonvarmistustekniikan palveluiden tuottamisesta. Lentoreittipalvelut sisältävät aluelennonjohdon, ilmatilan hallinnan, lentopelastuksen sekä lentoliikennevirtojen säätelyn.

Uudenlaisen lennonvalvontatornin edut

• Kamerat voivat parantaa näkyvyyttä yöaikaan.
• Moderni kuvankäsittelytekniikka auttaa tunnistamaan vaaratilanteet tai esteet, kuten kiitotielle jätetyt työkalut.
• Kohteenseurantatekniikka – seuranta kameralla ja tutkalla – havaitsee ja osoittaa saapuvat lentokoneet automaattisesti, jolloin lennonjohdon on helpompi seurata niitä sitä ruudulla.
• Näytöllä voi samanaikaisesti kameroiden kuvan kanssa näyttää monenlaisia tietoja: sää- ja näkyvyystietoja tai tietoja lentokoneesta tai kenttäajoneuvoista.

Lähteet: Saab (LINKKI, suomi). Mukana myös videoesittely uudenkausen etätornin toiminnasta. Finavian tiedotteet (LINKKI1) ja (LINKKI2)

Kuva: Saab/ LFV

Päivitetty ja laajennettu uutista sekä lisätty lisätietolinkit ja Finavian osuus.

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2016