Opiskelijoiden rakentama nanosatelliitti Aalto-1 lähtee matkalleen juhannusaaton aamuna 23. kesäkuuta kello 6.59. Laukaisu tapahtuu Intian Thiruvananthauramin kaupungissa sijaitsevasta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta.
Piensatelliitti Aalto-1:n suuri hetki on viimein käsillä: yli vuoden lähtövalmiina ollut satelliitti laukaistaan avaruuteen. Seuraaja Aalto-2:n lähetettiin jo aiemmin onnistuneesti, mutta myöhemmin siihen ei enää saatu yhteyttä.
”Aalto-1 matkaa avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Laukaisun päätehtävä on viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E. Tämän lisäksi raketin kyydissä on yli 20 pienempää satelliittia, jotka siirretään omille radoilleen Cartosatin jälkeen, 17 – 23 minuuttia raketin lähdöstä. Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 6.59 Suomen aikaa”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks.
Aalto-1 on CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen.
Aallon opiskelijat ovat suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen , rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.
Aalto-2 edelleen kateissa
Satelliittitiimi on viime viikot paitsi odottanut laukaisua, myös yrittänyt kuumeisesti ratkaista toukokuussa kiertoradalle vapautetun satelliittipikkuveli Aalto-2:n yhteysongelmia, toistaiseksi tuloksetta.
Aalto-1:n suhteen Jaan Praks on luottavainen. Se on Aalto-2:ta monimutkaisempi, mutta sitä on myös testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin. Aalto-1:n kiertorata on myös paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa suunnittelijoiden mukaan sen operointia huomattavasti.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan.
Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi Aalto-yliopiston kanssa ovat yhteistyössä olleet mukana Space Systems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu sekä monet muut yritykset ja instituutit.
Satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi myös Nokia, SSF, Turun yliopisto ja RUAG.
LISÄÄ: Seuraa Aalto-1:n laukaisua 23.6.2017 kello 6.59. (LINKKI) ja aiemmat Aalto-1 ja Aalto2-satelliitteja koskevat uutiset Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI). Uusin on 22.6.2017 julkaistu uutinen VTT:n hypespektrikamerasta (LINKKI).
Päivitetty otsikkoa ja linkkejä 22.6.2017 ja lähtöaikaa 23.6.2017.
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2017