Suomessa paristoista ja pienakuista kierrätetään 46 prosenttia, eli prosenttiyksikön yli Euroopan unionin 45 prosentin keräystavoitteen. Parhaiten paristot kierrätetään Belgiassa, missä keräysaste on 70 prosenttia, ja heikoiten Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa kuten Romaniassa.
Keräysaste lasketaan kierrätettyjen paristojen suhteesta markkinoille saatettuihin paristoihin. Yksittäinen käytöstä poistettu akku on käyttäjälleen jätettä, mutta miljoona akkua oikein käsiteltynä on ehtyviä luonnonvaroja säästävä metallikaivos.
Paristojen ja akkujen materiaaleista saadaan kierrätettyä nykyisin yli 50 prosenttia muun muassa uusien akkujen raaka-aineina, mikä säästää metallista riippuen jopa 75 prosenttia energiaa neitseellisen materiaalin louhintaan verrattuna. Myös paristojen ja akkujen sisältämä muovi, pahvi ja muut orgaaniset aineet pystytään hyödyntämään energiana.
“Keräystavoite on koko ajan hankalampi saavuttaa, sillä yhä useampi laite toimii pitkäikäisellä litiumakulla, jotka tulevat elinkaarensa päähän vasta vuosien päästä myyntihetkestä. Lisäksi ne jäävät helposti lojumaan pöytälaatikoihin”, Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski sanoo.
Paristojen ja akkujen kierrätyksessä ajankohtaista ovat myös markkinoille rytinällä tulleet sähköpyörien, leijulautojen ja muiden sähköisten liikkumavälineiden akut (kuvassa) Ne eivät kuulu paristojen ja pienakkujen keräyspisteille, vaan niiden keräystä pilotoidaan erillisillä pisteillä Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Lisää (LINKKI).
Teippaa ennen kierrätykseen viemistä. Lisäksi litium- ja nappiparistoja ei kannata säilöä kotona, sillä oikosulkuun joutuessaan ne voivat ylikuumentua.
Oikosuluilta paristot ja akut on helppo suojata teippaamalla niiden virtanavat heti, kun ne poistetaan laitteesta.
Paristot ja akut voi kierrättää lähimmässä kaupassa. Kauppojen keräyslaatikoilta ne toimitetaan suomalaiselle AkkuSer Oy:n käsittelylaitokselle lajiteltaviksi.
Suomessa vietetään huomenna lauantaina 9.9. Euroopan laajuista paristonkierrätyspäivää.