Suomi elää enenevässä määrin osaamisen palveluviennistä ja pelkkä tavaraviennin seuraaminen ei enää riitä kertomaan kokonaan teollisuuden toimeliaisuudesta, selviää uudesta tutkimusraportista. Palveluviennin kasvu ja erityisesti IT-alueen palveluvienti ovat pystyneet korvaamaan Nokian kännykkätuotannon jättämää aukkoa kotimaisessa arvonlisäyksessä.
Ulkomaankaupan vaikutukset Suomen talouden kasvuun ja työllisyyteen perustuvat sen luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen, ei viennin bruttoarvoon. Viennin kotimaista arvonlisää syntyy yhä enemmän palveluista, ja palveluiden viennin kasvun takana ovat hyvin korkean osaamistason omaavat työntekijät.
Jo viime vuonna palvelujen vienti vastasi 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä vuonna 2016, ja niiden merkitys kasvaa palvelualojen lisäksi myös teollisuudessa. Suomessa on 2010-luvulla kasvanut etenkin IT-palveluiden vienti, joka yksin vastasi jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä vuonna 2016.
IT-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna jo Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Lukuihin sitältyy paljolti myös nyky-Nokia, jossa on laajaa palvelubisnestä. IT-alueen palvelubisnestäkin suurempi arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 prosenttia vuonna 2016.
Ongelmien juuret finanssikriisissä – Salon tehdas loppui 2012
Kännykkä-Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa (vuodesta 2008 alkaen) viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui uuden selvityksen mukaan jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla
Vuonna 2007 alkanut globaali finanssikriisi heikensi Suomen vientimenestystä, mutta vaikutukset olivat Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparannan ja tutkija Jussi Kiviluodon tulosten mukaan erilaisia eri toimialoilla.
”Tämä viittaa siihen, että Suomessa voimavarojen siirtyminen sektorilta toiselle on varsin joustavaa. Nokia oli myös kytköksissä palveluihin ja se jopa laajensi palvelutuotantoa. Palveluviennin kehittyminen edisti talouden sopeutumista elektroniikkateollisuuden nopeaan romahdukseen”, Aalto-yliopiston Pertti Haaparanta sanoo.
Tietotekniikkaa hyödyntävät palvelut, IT-palvelut ja tutkimus- ja kehityspalvelut jopa paransivat vientimenestystään suhteessa kriisiä edeltävään tasoon. Siksi koko vientimenestys heikkeni kriisissä paljon vähemmän kuin pelkkä elektroniikkateollisuuden vienti.
TAUSTAA: Aalto-yliopiston, Etlan, Helsingin yliopiston ja Vattin tutkijoiden tuore 100 vuotta pientä avotaloutta -tutkimusraportti tuo uutta tietoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, rakenteesta ja näkymistä arvonlisäpohjaisesti tarkasteltuna.
Uusi selvitys antaa viime vuosien talouskehityksestä toisenlaisen kuvan kuin julkisuudessa esillä ollut etenkin 2015–2016 korostunut viennin väheneminen ja tavaraviennin arvon lasku. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
LISÄÄ: ”100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät” -raportti, 158 sivua, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2017 (LINKKI, pdf, 13,6 Mt)
Kuvituskuva: Nokia / Bosch NB-IoT.
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2017