Ilmatieteen laitos ja Oulun yliopisto ovat sopineet yhteistyön tiivistämisestä ja professuurista Sodankylän avaruuskampukselle. Paikalla on jo Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus ja Oulun yliopiston erillislaitos Sodankylän geofysiikan observatorio (SGO). Avaruuskeskukseen on rakenteilla myös uusi EISCAT_3D- sirontatutkan  vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä yhteistyön tiivistämiseksi Ilmatieteen laitos ja Oulun yliopisto ovat sopineet uuden yhteisprofessuurin rahoittamisesta Sodankylän avaruuskampukselle vuoden 2018 aikana. Professuuri avataan avoimeen kansainväliseen hakuun ja täytetään viiden vuoden määräajaksi tai pysyvästi päätoimisena sijoituspaikkana Sodankylän avaruuskampus.

Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen kertoo avaruussääilmiöiden, kuten revontulten, vaikutuksen ilmakehän kemiaan olevan yksi Sodankylän avaruuskampuksen keskeinen yhteinen tutkimuskohde. Avaruuskampukselle ollaan yhteistyössä pystyttämässä havaintoverkkoa, jolla voidaan mitata mesosfäärin otsonin määrää Suomessa.

Yhteinen havaintoverkko luodaan myöhemmin myös satelliittitomografiamittauksille. Niillä koko Suomen alueelta saadaan kolmiulotteinen kuva yläilmakehän vapaista sähkövarauksista ja siten esimerkiksi revontulten aiheuttamista häiriöistä radioliikenteeseen ja satelliittipaikannukseen.

Ilmatieteen laitoksen avaruus- ja kaukokartoituskeskuksen johtaja Jouni Pulliainen painottaa Arktisen avaruuskeskuksen satelliittimaa-aseman kehittämisen olevan olennainen osa Suomen avaruusstrategiaa. Ilmatieteen laitoksen avaruustoiminta keskittyy kaukokartoitus- ja sääsatelliittien hyödyntämiseen sekä avaruussään, Maan ja muidenkin planeettojen kaasukehäprosessien tutkimukseen.

Satelliittien vastaanoton lisäksi Sodankylän maa-asema kykenee myös komentamaan satelliitteja. Satelliittiasemalla on käytössään kaksi seitsemänmetristä paraboloidiantennia, jossa toisessa on vastaanottimen lisäksi myös lähetin.Maa-asemalla on myös yksi 2,4-metrinen vastaanottoantenni sekä superlaskentakeskus satelliittiaineistojen analyysiä varten. Tärkeä osa toimintaa on satelliittimittausten validointi ja kalibrointi omilla maanpinnalta sekä palloluotauksilla troposfäärissä ja stratosfäärissä tehtävillä havainnoilla.

Oulun yliopisto panostaa observatorioon

Observatorion geoavaruusympäristön ja ilmakehän vuorovaikutusten tutkimus on osa yhdestä Oulun yliopiston valitsemasta strategisesta tutkimuksen keihäänkärjestä, Maan ja lähiavaruussysteemin sekä ympäristön tutkimus.

Yliopisto panostaa tämän tutkimuksen tukemiseen rahallisesti sekä infrastruktuuria kehittämällä että luomalla uusia tutkimustyöpaikkoja Sodankylään. Kilpisjärvellä toimiva observatorion KAIRA-asema, yläilmakehää jatkuvasti kuvantava radioantennikenttä, on pääosin yliopiston rahoituksella rakennettu Suomen suurin radioteleskooppi.

Sodankylän Tähtelässä avaruuskampuksen maisemaa hallitsee kansainvälisen tutkajärjestön EISCAT-sirontatutkavastaanottimen 32-metrinen lautasantenni. EISCAT-järjestö on aloittanut myös uuden, maailman edistyksellisimmän yläilmakehän ja lähiavaruuden tutkimukseen tarkoitetun sirontatutkan EISCAT_3D rakentamisen.

Uuden sirontatutkan odotetaan valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä. Siihen kuuluvat lähetinvastaanotin Norjassa ja vastaanottimet Suomessa ja Ruotsissa. Observatorio koordinoi Suomen Karesuvantoon suunnitellun 10 000 yksittäisen antennin vastaanotinaseman rakentamista.

Avaruuskampuksen toiminta on tällä viikolla esillä Tähtelässä järjestettävillä observatoriopäivillä.

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä (LINKKI).

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusinta tietoa   – Lue tästä ilmaiseksi!