Vain harvat yliopistojen tutkimustulokset löytävät Suomessa tiensä markkinoille. Noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia. Valtaosa löydöksistä jää kuitenkin pöytälaatikkoon, kertoo Etlan tuore selvitys.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkistama raportti Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä (ETLA Raportit 80) osoittaa, miten tutkimustietoa ei kyetä hyödyntämään, vaikka yliopistojen ns. kolmas tehtävä velvoittaa tukemaan ”osaamisen muuntumista kannattavaksi liiketoiminnaksi”.
Etlan tutkija Annu Kotiranta ja tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen listaavat Suomen samaan kastiin Slovenian, Espanjan, Romanian, Kroatian, Italian ja Liettuan kanssa. Tutkijat vertasivat tutkijoiden ja kehittäjien osuutta työvoimasta suhteutettuna huipputeknologian osuuteen viennistä (Kuva alla)
’’Havainto on häkellyttävä kahdellakin tapaa. Ensinnäkin se on ristiriidassa Suomessa vallitsevan käsityksen kanssa siitä, että Suomi on korkean teknologian ja osaamisen maa. Toiseksi tulos on heikko huolimatta erittäin korkeista panostuksista tieteeseen ja tutkimukseen. Tutkijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2015 Euroopan kolmanneksi korkein’’, toteaa Etlan Antti Tahvanainen.
Valtaosa tutkimuslöydöksistä jää pöytälaatikkoon
Tutkijat selvittivät kaupallistamisvajeen syitä laajalla tutkijakyselyllä (yli 4700 havainnon aineisto) sekä haastattelemalla yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköitä. Valtaosa kyselyyn vastanneista tutkijoista ei ollut tehnyt viiden viime vuoden aikana keksintöjä, joilla olisi ollut heidän mielestään kaupallista potentiaalia.
Yliopistovastaajista 43 % kuitenkin ilmoitti tehneensä vähintään yhden keksinnön, jolla olisi ollut kaupallista potentiaalia. Heistä vain 40 % vastasi myös edistäneensä löydöstensä hyödyntämistä. Eniten kaupallistettavia löydöksiä tekevät oman arvionsa mukaan insinöörit.
Merkittävimmäksi kaupallistamisen esteeksi kyselyssä nousi ajan puute. Tutkijat pitävät ongelmaa järjestelmälähtöisenä: tutkimuslöydösten hyödyntämisestä ei palkita eikä sitä ole kytketty osaksi tulosohjausta ja yliopistojen saamaa perusrahoitusta.
Raportissa ehdotetaankin, että 1) korkeakoulujen kolmannelle tehtävälle laaditaan rahoitusta ohjaava mittaristo ja 2) varataan tähän tarkoitukseen korvamerkitty perusrahoitusosuus. Lisäksi 3) kaivataan yksilötason mittareita kannustamaan ja palkitsemaan. Nopeana toimenpiteenä tutkijat ehdottavat yliopistoille 4) professoreiden rekrytoimista suoraan yritysmaailmasta sekä 5) yhteistyölaboratorioiden perustamista strategisille tutkimusalueille.
LISÄÄ: Annu Kotiranta – Antti-Jussi Tahvanainen: Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä. Tuloksia korkeakoulumaailman valmiuksista edistää löydöksien käyttöönottoa. ETLA Raportit No. 80. (LINKKI, tulossa jakeluun)