Suomalaiset tutkimusryhmät ovat kehittäneet yhdessä kalifornian Caltecin ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston kanssa uuden valmistustekniikan pienille metallisille nanorakenteille. Tekniikan avulla voidaan tuottaa esimerkiksi tarkoja nanoantenneja tai muita kiraalisia rakenteita.
Näin valmistetut pienet metalliset rakenteet voivat peittää hyvinkin laajan läpinäkyvän substraatin, ja niinpä kyseisille pinnoille saadaankin aikaan mielenkiintoisia optisia ominaisuuksia. Rakenteiden mitat, jotka ovat noin kymmenen nanometrin skaalassa, mahdollistavat optisten ominaisuuksien muokkaamisen näkyvän valon aallonpituusalueella.
“Meidän käsittääksemme olemme luoneet maailman pienimmän rusetinmuotoisen täysin metallisen nanoantennin. Tämä erittäin pieni koko mahdollistaa monien tärkeiden ominaisuuksien hyödyntämisen näkyvän valon aallonpituuksilla, kun ennen se on ollut mahdollista vain infrapuna-alueella”, kertoo dosentti Jussi Toppari Jyväskylän yliopistosta, Molekyylielektroniikan ja -plasmoniikan tutkimusryhmästä.
Pieniä nanoantenneja voidaan hyödyntää hänen mukaansa monissa plasmoniikan sovelluksissa ja optiikassa, kuten esimerkiksi pintavahvistetussa Raman-spektroskopiassa, biomolekyylien havainnoinnissa ja molekyylien fluoresenssin vahvistamisessa.
DALI-menetelmä auttaa
Kansainvälinen tutkijaryhmä osoitti, että pinnoista voi tehdä eräänlaisia polarisaattoreita valmistamalla kiraalisia nanorakenteita uudenlaista DALI-menetelmää käyttäen. Tekniikan kehittäjinä ovat olleet Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimusryhmät yhdessä California Institute of Technologyn (Caltech, Yhdysvallat) ja Aarhusin yliopiston (iNANO Center, Tanska).
“DALI voi hyvinkin mahdollistaa edullisen optisten pintojen massatuotannon, koska siinä ei tarvita kalliita ja hitaita valmistustekniikoita. Menetelmää voisi suoraan hyödyntää erilaisten metamateriaalipintojen valmistuksessa, kunhan DNA-origamit saadaan ensin järjestettyä haluttuun muotoon pinnan päällä”, visioi professori Mauri Kostiainen Aalto-yliopistosta, Biohybridimateriaalien tutkimusryhmästä.
“Voimme valmistaa periaatteessa minkä tahansa muodon nanoskaalassa DNA-origamitekniikkaa käyttäen, ja nyt olemme onnistuneet osoittamaan, kuinka näitä tarkkoja muotoja voidaan edelleen käyttää ikään kuin sapluunoina miljoonien metallisten nanorakenteiden valmistamiseen yhdellä kertaa. Samalla voidaan saavuttaa jopa alle 10 nanometrin resoluutio”, valottaa dosentti Veikko Linko Aalto-yliopistosta.
DALI-menetelmän salaisuus on selektiivinen oksidikerroksen kasvatus piillä päällystetylle alustalle, jolle DNA-rakenteet on asemoitu; piidioksidi kasvaa vain piin mutta ei juurikaan DNA-origamien päälle.
“Kontrolloimalla kasvatusprosessia voimme valmistaa origaminmuotoisia aukkoja piidioksidiin ja tätä kerrosta voimme sitten käyttää maskina myöhemmissä litografisissa valmistusvaiheissa. Lopulta höyrystämme metallia näiden aukkojen läpi ja voimme siten luoda metallirakenteita läpinäkyvälle pinnalle kuten esimerkiksi safiirille. Metallirakenteilla on näin ollen myös sama muoto ja koko kuin pinnalle asemoiduilla DNA-origameilla”, kuvailee valmistusprosessia Boxuan Shen Jyväskylän yliopiston Nanoscience Centeristä.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen kulttuurirahasto, Suomalainen tiedeakatemia (Väisälä), Emil Aaltosen säätiö ja the US Office of Naval Research Award.
LISÄÄ: Artikkeli “Plasmonic nanostructures through DNA-assisted lithography” Science Advances 2/2018 -tiedelehdessä (LINKKI, tulossa)
Kuva: Tutkimuksen esittelyvideolta