Tutkimus rakentui nanokonstruktion ympärille, joka koostui kahdesta osasta: erittäin ohut hopeasäie ja 2D-materiaali volframidisulfidi. Hopeasäie kiinnitettiin volframidisulfidille, jonka paksuus oli vain neljä atomia.

Ympyräpolarisoidun valon avulla he loivat eksitoneja, jolla on tietty pyörimissuunta. Tämä spinin suunta voitiin alustaa käyttämällä laservalon pyörimissuuntaa.

Jotta spin-informaatio voidaan ottaa käyttöön, Delftin teknisen yliopiston tutkijat tukeutuivat aikaisempiin löytöihinsä. He olivat osoittaneet, että kun valo liikkuu pitkin nanolankaa, siihen liittyy pyörivä sähkömagneettinen kenttä, joka on hyvin lähellä lankaa: se pyörii lankaosan toisella puolella myötäpäivään ja toisella puolella vastapäivään.

Joten sähkömagneettisen kentän paikallinen pyörimissuunta lukittuu yksikäsitteisesti suuntaan, jolla valo kulkee lankaa pitkin. Näin syntyy suora linkki spin-informaation ja valon etenemissuunnan välillä.

Tällä tavoin herkkä spin-informaatio voidaan helposti muuttaa valosignaaliksi ja kuljettaa paljon pidemmälle etäisyydelle. Tämän tekniikan ansiosta, joka toimii huoneen lämpötilassa, voit helposti tehdä uutta optoelektronista piiritekniikka, toteavat tutkijat.

LISÄÄ: Nanobitteja.fi (LINKKI) ja tutkijoiden tiedote (LINKKI) ja artikkeli Science-tiedejulkaisussa (LINKKI).

Kuva: TU Delft

Päivitetty linkit 7.59