Suojattujen kuvien vesileimatunnisteiden lukeminen tulostetuista onnistuu kännykkäkameran avulla. Oulun yliopistossa on kehitetty kaksi tehokasta menetelmää vesileiman lukemiseen vaikeissakin kuvausolosuhteissa.

Tähän mennessä kehitetyt menetelmät ovat olettaneet, että vesileimattu kuva on otettu kohtisuoraan. Tämä voi tuottaa vaikeuksia, jos kuva sijaitsee esimerkiksi pöydällä tai seinällä hankalassa korkeudessa.

Jotta tiedon lukeminen onnistuu, vesileiman on kestettävä useita erilaisia muutoksia tulostuksen yhteydessä, esimerkiksi kun kuva rasteroidaan tai kamera on väärässä asennossa.

Diplomi-insinööri ja filosofian maisteri Anu Pramila väittelee perjantaina 23.2.2018 Oulun yliopistossa alueesta. Hän on kehittänyt menetelmiä niitä tilanteita varten, jolloin kuvauskulma on suuri.

Työssä yhdistettiin digitaalinen kuvien vesileimaus, laskennallinen valokuvaus ja matkapuhelimet. Ensimmäisessä osassa kehitettiin kaksi tulostuksen ja valokuvauksen kestävää menetelmää ja toisessa osassa näitä menetelmiä hyödynnettiin algoritmissa. Tutkimustyön lopussa tätä algoritmia testataan käytännön matkapuhelinalustalla.

LISÄÄ: Anu Pramila väitöskirja ’’Reading Watermarks with a Camera Phone from Printed Images’’ (LINKKI, pdf, 14 Mt)

TAUSTAA: Digitaalisen vesileimauksen ideana on upottaa kuviin piilotietoa, jota ei voi havaita ihmissilmin. Koska tieto on näkymätöntä, se ei häiritse itse kuvan laatua, mutta vesileiman avulla voidaan kuvaaja- ja käyttöoikeustiedot selvittää. Tieto voi olla esimerkiksi linkki nettipalveluun, koostua tekijänoikeusmerkinnöistä tai toistaa lisätyn todellisuuden sisältöä.

Kuvituskuva: HMD Global

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2017