Ympäristöystävälliset teknologiat olivat kärjessä, kun kahdeksan suomalaista säätiötä, rahastoa ja yhdistystä jakavat yli 1,4 miljoonaa euroa apurahoja ja palkintoja teknistieteelliseen tutkimukseen. Rahoitettavat tutkimusaiheet ulottuvat aurinkokennomateriaalien kehittämisestä elohopean puhdistamistekniikoihin.
Lukumääräisesti eniten apurahoja myöntää tänä vuonna tekniikan alan väitöskirjatutkimusta rahoittava Walter Ahlströmin säätiö. Yksi kuudestakymmenestä Ahlströmin säätiön apurahan saajasta on Turun yliopiston väitöstutkija Esko Salojärvi. Hän kehittää uudenlaisia metalliyhdisteitä, joiden avulla aurinkopaneelit voisivat hyödyntää näkyvän valon lisäksi myös infrapunasäteilyä.
“Auringon säteilystä noin puolet on näkyvää valoa pidempiaaltoista säteilyä, mutta se jää nykyisin hyödyntämättä aurinkoenergian tuotannossa”, Esko Salojärvi kertoo. Salojärvi väittelee näillä näkymin alueesta keväällä 2021.
Jos Salojärven tutkimushanke lähi-infrapuna-alueen säteilyn hyödyntämiseksi onnistuu, se voisi parantaa kolmannen sukupolven väriaineherkistettyjen aurinkokennojen suorituskykyä.
“Tavoitteena on tehdä perinteisiä piiaurinkokennoja tehokkaampia – ja halvempia – aurinkokennoja”, Salojärvi arvioi.
Suurimmat apurahat jakaa K. H. Renlundin säätiö, joka rahoittaa tänä vuonna geologian alan tutkimusta kaikkiaan 885 000 eurolla. Kainuulaisyritys Aquaminerals saa Renlundin säätiöltä 30 000 euron apurahan.
Yrityksen tutkimuspäällikkö Esther Takaluoma kertoo, että rahoituksen turvin kehitetään menetelmää kultakaivosten käyttämän myrkyllisen elohopean sitomiseksi. Suuret kaivosyhtiöt ovat luopuneet menetelmästä, mutta kehittyvien maiden pienet kultakaivokset käyttävät yhä elohopeaa kullan erottamiseksi malmista.
Yhteensä apurahoja ja palkintoja kaikkiaan 1 426 000 euron arvosta. Rahaa teknologian kehitystyöhön saa kaikkiaan 149 henkilöä tai yritystä. Apurahatilaisuus järjestetään tänään iltapäivällä Helsingissä. Järjestäjänä on Tekniikan Akatemia TAF, joka jakaa toukokuussa myös miljoonan euron arvoisen Millennium-teknologiapalkinnon jo kahdeksatta kertaa.
LISÄÄ: Kaikkiin palkittaviin innovaatioihin voi tutustua Tekniikan Akatemia TAF:n sivuilla (LINKKI).
Säätiörahan merkitys kasvanut
Suomessa toimii nykyisin noin 800 apurahasäätiötä, jotka jakavat apurahoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin tieteelle, taiteelle ja kulttuurille.
Säätiöt ovat olleet kautta historian merkittäviä suomalaisen tieteen rahoittajia. Moni merkittävä suomalaisinnovaatio olisi jäänyt tekemättä ilman yksityisten säätiöiden tukea. Vielä 1950-luvulla säätiöiden antama tuki tieteelle oli lähes kaksinkertainen valtion panostukseen verrattuna.
Viime vuosina julkiseen rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset ovat jälleen lisänneet säätiöiden merkitystä tieteellisen tutkimuksen rahoittajana. Suomalaisten säätiöiden yhteensä 20 miljardin euron taseesta jaettavat vuotuiset apurahat ovat merkittävä kannustin varsinkin uraansa aloittaville tutkijoille.
Vuonna 2018 tekniikan apurahoja ja palkintoja jakavat säätiöt
- Walter Ahlströmin säätiö
- Runar Bäckströmin säätiö
- HPY:n Tutkimussäätiö
- Toimitusjohtaja Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahasto
- K.H. Renlundin säätiö
- Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahasto
- Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland r.f.
- Emil Aaltosen Säätiö – Teollisen kulttuurin tutkimusrahasto