VTT arvioi 2050-ilmastotavoitteiden skenaariotyössään hybridi- ja täysin sähköisten ajoneuvojen osuuden markkinoista yltävän vuoteen 2050 mennessä 75–80 prosenttiin ja polttokennovoimalla kulkevien henkilöajoneuvojen 10–15 prosenttiin autokannasta.
VTT on arvioinut laajemminkin erilaisia potentiaalisia kehityspolkuja 2050-ilmastotavoitteiden kannalta. Erityisenä kohteena on biotalouden merkitys Suomelle. Arvioidut vähähiiliset CNS- ja BioEco-polut johtavat sähköajoneuvojen voimakkaaseen kasvuun. CNS-skenaariossa kuljetusliikenne perustuu pääosin edistyneisiin nestemäisiin biopolttoaineisiin.
VTT:n BioEco-skenaariossa myös kevyt kuljetusliikenne liikkuisi sähkövoimalla. Liikenteen ja erityisesti lyhyiden matkojen osalta sähköistyminen on olennainen työkalu, mutta pidempien matkojen, mukaan lukien meriliikenne ja lentokoneet, dekarbonisoinnissa vaihtoehtoisilla, uusiutuvilla hiilivedyillä on merkittävä rooli pitkälle tulevaisuuteen.
Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoiset biotalous- sekä energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 asti. VTT:n laatimat skenaariot on laadittu Suomen näkökulmista lähtien, mutta samankaltaiset paineet rakentaa taloutta tuotteiden lisäarvoa nostamalla koskevat myös muuta Eurooppaa.
Raportin mukaan suunta on kohti kestävää, hajautettua ja jopa räätälöityä teollisuus- ja energiataloutta. Hyvinvoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Suomen luonnonvarat käytetään tulevaisuudessa korkean lisäarvon tuotteisiin.
Hyvä esimerkki on VTT:n BioEco-skenaariossa esitetty suunta, että selluloosasta tulisi uusi muovi. VTT:n laskelman mukaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, jos teollisuus panostaa korkean lisäarvon biotuotteisiin ja markkinat kehittyvät.
Suomalaisen metsäbiomassan lisäarvon kasvu perustuu sen hyödyntämiseen muun muassa komposiiteissa ja muissa muovia korvaavissa tuotteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkausmateriaalit ja tekstiilit. Paperikoneiden tilalle saadaan investointien ja tietotaidon kautta entistä paremmin lisäarvoa tuottavia jalostusyksiköitä.
Sekä CNS- että BioEco-skenaariossa biomassan käyttö energian ja liikenteen biojalosteiden tuotannossa kasvavat, mutta BioEco-skenaariossa maltillisemmin. Bioenergian tuotannon vähentyessä muiden uusiutuvien energialähteiden – auringon ja tuulen – käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää Suomessa entistä hajautetumpaa energiajärjestelmää ja merkittäviä investointeja energiainfrastruktuuriin.
VTT:n selvityksen mukaan energia- ja materiaalitehokkuutta on tarkasteltava enenevässä määrin rinnakkain, mikäli halutaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Suomella on jo vahva cleantech-klusteri ja osaamista puhtaiden ja älykkäiden energiaratkaisujen luomiseen raportti arvioi.
LISÄÄ: VTT:n Growth by integrating bioeconomy and low-carbon economy Scenarios for Finland until 2050 -julkaisu (LINKKI, pdf)