Suomessa olisi ohjelmistoalalla töitä heti 7 000–9 000 ohjelmoijalle, ja määrä kasvaa 2 000:lla joka vuosi, sanoo Timo Ahopelto EVA:n selvityksessä. Ilman ulkomaisten koodareiden rekrytointia vaje voi nousta lähivuosina jopa kymmeniin tuhansiin lisäkoulutuksesta huolimatta.

Osaajavajeen taittaminen vaatisi EVA:n raportin mukaan alan koulutuspaikkojen kaksinkertaistamista nykyisestä 1 700:sta. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan raportin mukaan riitä vaan koodareita tulisi rekrytoida entistä enemmän ulkomailta.

Vaje voi nousta 25 000–40 000 työntekijään vuoteen 2025 mennessä. Raportin mukaan hyvä tavoite olisi saada Suomeen 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä kovasta it-alan muuntokoulutuksesta huolimatta.

Koodaripula estää jopa Suomen palaamisen huippuosaamisen huipulle ja keräämästä kansainvälisten yritysten tuotekehitystä Suomeen. Niitä on turha haikailla, jos tarjolla ei ole tarpeeksi osaavaa työvoimaa.

”Ratkaisua osaajapulaan voi etsiä investointiajattelulla: mitä resurssin hankkiminen, yksi ulkomainen koodari tai tuotekehityskeskus Suomessa, maksaa ja mitä se tuottaa’’, raportin koonnut Ahopelto sanoo. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee toimintasuunnitelman maailmanluokan ohjelmistoekosysteemin kehittämiseksi.

Suomen koodaripulan korjaustoimet

1. Tietotekniikan koulutuspaikkojen määrä tuli kaksinkertaistaa nykyisestä 1700:sta mahdollisimman nopeasti

Huippuvuonna 2008 korkeakouluista ja ammattikorkeakouluista valmistui lähes 2 600 tietojenkäsittelytiteteen ja tietotekniikan insinööriä, diplomi-insinööriä tai maisteria. Vuonna 2016 1 700. ICT-alalle valmistuvien opiskelijoiden määrä on laskenut, vaikka digitalisaatio on noussut kriittiseksi menestystekijäksi 2000-luvulla.

2. Koodaajia tulisi enenevissä määrin rekrytoida ulkomailta

Esimerkiksi Uusi-Seelanti on käyttänyt onnistuneesti ennakkoluulotonta kampanjaa ulkomaisia koodareita houkutellakseen. Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä.

3. Kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia voidaan houkutella Suomeen

Kansainvälisen huippuyrityksen, esimerkiksi Google, Facebook, Amazon, tuotekehittelykeskus vahvistaisi koko ohjelmistoalaa laadullisesti. Lisäksi se säteilisi koko elinkeinoelämään esimerkiksi alihankinnan kautta. Yrityksille voisi tarjota esimerkiksi pysyviä verohelpotuksia. Valmiita malleja on Israelissa.

4. Naisia kannustettava enemmän tietotekniikan opiskelijoiksi

Naisten potentiaali ohjelmistokehityksessä on jäänyt hyödyntämättä. Jopa 90 prosenttia ohjelmistokehitystyötä tekevistä on miehiä.

LISÄÄ: EVA Analyysi Nollaksi vai ykköseksi (LINKKI,pdf)

TAUSTAA: Timo Ahopelto: Nollaksi vai ykköseksi – EVA Analyysi. Kirjoittaja on  teknologiayrittäjä ja pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakas. Hän on Slush-tapahtuman, Tiedon, Solidiumin, Business Finlandin ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hallituksen jäsen.

Kuvituskuva: Shutterstock