Aalto-yliopiston tutkijat rakensivat optisen laskimen nanolangoista. Sähkön sijaan se suorittaa laskutehtävät valon avulla, ensimmäistä kertaa maailmassa.  Kyseessä on uusin askel kohti optisia tietokoneita, joiden tulemista on odotettu jo vuosia.

Tuoreessa Science Advances -tiedejulkaisussa Aalto-yliopiston tutkijat esittelevät uudenlaisen, täysin valon avulla toteutetun loogisen piirin.

Tutkijoiden keksintö muodostuu poikittain olevista nanokokoisista langoista, ja se pystyy valon avulla suoriutumaan loogisista tehtävistä, kuten yhteen- ja vähennyslaskuista. Keksintö on merkittävä askel kohti täysin optisen laskennan toteutumista.

”Teimme laskutoimituksia binääriluvuilla ja osoitimme, että nanorakenne suoriutuu niistä aivan kuten yksinkertainen taskulaskinkin. Erona on vain se, että sähkön sijaan laskuoperaatiot toteutetaan valon avulla”, selittää projektia vetänyt, Aallossa tutkijatohtorina työskennellyt Henri Jussila.

Tiimi käytti nanorakenteen valmistukseen kahdesta eri materiaalista, indium-fosfidista ja alumiini-gallium-arsenidista, tehtyjä nanolankoja. Lankojen pituus oli 10 mikrometriä ja paksuus noin 100 nanometriä eli viidessadasosa hiuksen halkaisijasta.

Aalto-tutkijoiden yksiulotteisen rakenteensa ansiosta nanolangat toimivat kuten nanokokoiset valoantennit. Rakenteen toimintaperiaatetta voi verrata vanhoihin radiovastaanottimiin, jotka vastaanottivat signaaleja parhaiten antennin ollessa optimaalisesti suunnattuna.

Rakenne kampaamalla

Rakenteen kokoamisessa tutkijat hyödynsivät hiusten kampaamista muistuttavaa tekniikkaa, jolla nanolangat saatiin järjestettyä tarkasti haluttuun suuntaan.

”Kampausmetodia toistamalla pystyimme rakentamaan laitteen, jossa kaksi erilaista nanolankaa ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden”, sanoo fotoniikan tutkimusryhmää johtava professori Zhipei Sun.

“Yksiulotteisuus ja nanolankojen kampauksen mahdollistama poikkipuurakenne ovat avainasemassa: niiden ansiosta tulevan valon tila vaikuttaa siihen, onko se vuorovaikutuksessa indium-fosfidin vai alumiini-gallium-arsenidin kanssa”, lisää tutkijatohtori He Yang.

Se, reagoiko indium-fosfidi- vai alumiini-gallium-arsenidi-nanolanka rakenteeseen osuvan valon kanssa, riippuu valon tilasta eli polarisaatiosta ja aallonpituudesta.

Koska eri materiaalit reagoivat valoon eri tavoilla, uloslähtevän valon tilaa eli loogisen piirin ulostuloa pystytään vaihtamaan rakenteeseen osuvan valon polarisaatiotilaa ja aallonpituutta muuttamalla.

Lisää: Tutkimusartikkeli ‘‘Nanowire network-based multifunctional all-optical logic gates’’,  Science Advances -tiedelehdessä. (LINKKI).

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2018/