Teknologiateollisuuden tilauskanta on edelleen vahva, mutta teollisuusjärjestön selvityksen mukaan tilausten kasvu on jo taittumassa. Yritysten saamat tarjouspyynnöt ovat kuitenkin vähentyneet kesän aikana, mikä ennakoi syksylle heikompaa tilauskehitystä kuin viime aikoina. Avuksi halutaan lisää tutkimus- ja tuotekehitysrahaa.
Teknologiateollisuuden tuore -selvitys kertoo, että uudet tilaukset olivat hienoisessa laskussa jo toisella neljänneksellä. Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euromääräisesti prosentin verran vähemmän kuin tammi–maaliskuussa. Kesän aikana markkinatilanne on edelleen hieman rauhoittunut.
Jos huhti–kesäkuun tilauksia verrataan vuodentakaiseen tilanteeseen, uusien tilausten arvo oli nyt jopa yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Ero tosin johtuu viime vuoden vertailujaksolle ajoittuneesta suuresta laivatilauksesta.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa prosentin verran suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 24 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 kesäkuussa.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto on syksyllä hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihdon kasvusta huomattava osa johtuu tuottajahintojen noususta.
Teknologiateollisuus työllisti kesäkuun lopussa noin 310 000 henkilöä eli 10 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin. Tämän lisäksi yritykset tarjosivat kesätyöpaikan ennätyksellisesti jopa 19 000 nuorelle.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas arvioi, että maailmantalouden epävarmuudet ovat alkaneet näkyä yritysten markkinatilanteessa. Näkymät ovat muuttuneet aiempaa sumuisemmiksi, ja kauppasodan ensiaskeleet ovat nostaneet raaka-aineiden hintoja.
’’On välttämätöntä, että Suomi ja EU käyttävät kaiken kauppapoliittisen osaamisen ja poliittisen arvovallan kauppapoliittisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Protektionismilla on Suomen viennille ainoastaan kielteisiä vaikutuksia’’, Palokangas tähdentää.
Palokankaan mukaan teollisuuden investoinnit ovat kääntymässä jälleen laskuun. Teollisuuden tuotannolliset investoinnit kasvoivat pari–kolme vuotta, mutta kuluvana vuonna niiden ennakoidaan jälleen supistuvan.
”Suorastaan hätkähdyttävä oli myös Tilastokeskuksen tieto, jonka mukaan t&k-investointien raju väheneminen jatkui viime vuonna. Kokonaisinvestoinnit ovat alittaneet Suomessa pääomien kulumisen lähes kymmenen vuoden ajan. Tähän tarvitaan muutos, jos Suomi haluaa selvitä hyvinvointinsa rahoituksesta, Palokangas sanoo.
Elektroniikassa varsin tasaista menoa
Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa uusien tilausten arvo oli huhti-kesäkuussa hieman viimevuotista korkeammalla tasolla, mutta tilauskanta supistui.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti prosentin verran vähemmän kuin tammi-maaliskuussa, mutta kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 vastaavalla vuosineljänneksellä.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa saman suuruinen kuin maaliskuun lopussa, mutta kolme prosenttia pienempi kuin vuoden 2017 kesäkuussa.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-kesäkuussa kaksi prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 38 500 eli 700 enemmän kuin viime vuonna.
Konepuoli heiluu laivatilausten mukaan
Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo supistui huhti-kesäkuussa viimevuotisesta. Tilausten vähenemisen syynä oli kuitenkin viime vuoden vertailujaksolle ajoittunut suuri laivatilaus. Tilauskanta supistui hieman joulukuusta, vaikka olikin edelleen selvästi viimevuotista korkeammalla tasolla.
Tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti kolme prosenttia vähemmän kuin tammi-maaliskuussa, mutta 21 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017 vastaavalla ajanjaksolla.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa neljä prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa, mutta 17 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 maaliskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.Myös metallien jalostuksen iikevaihto ja tuotantomäärät ovat kasvaneet
Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-kesäkuussa 3,5 prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa runsaat 132 000 eli 4 500 enemmän kuin viime vuonna.
Puhtaassa tietotekniikassa välillä heikompaakin
Tietotekniikka-alalla tilausten kehitys oli huhti-kesäkuussa heikompi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta viimevuotista parempi. Tilauskannan kokonaisarvo kääntyi laskuun kevään ja kesän aikana.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 27 prosenttia vähemmän kuin tammi-maaliskuussa, mutta 46 prosenttia enemmän kuin vuonna. Mukana ei ole peliteollisuuden ja datakeskusyritysten toimintaa.
Tietotekniikassa tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa seitsemän prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa mutta kolme prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 kesäkuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikkaalan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-kesäkuussa runsaat kaksi prosentia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa lähes 69 000 eli vajaat 2 000 enemmän kuin viime vuonna.
Konsultointi nousee ja laskee
Myös teollisuuden ja rakentamisen suunnittelun ja konsultoinnin tilauskehitys jatkunut hyvällä tasolla
Uudet tilaukset että tilauskanta olivat huhti-kesäkuussa selvästi korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla.
Tilaukset kuitenkin vähenivät hieman tammi-maaliskuusta. Alalle on kuitenkin tyypillistä suuret vaihtelut tilausten kehityksessä vuosineljännesten välillä.
Tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti yhdeksän prosenttia
vähemmän kuin tammi-maaliskuussa, mutta 48 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 vastaavalla ajanjaksolla.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa, mutta 23 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 kesäkuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-kesäkuussa runsaat viisi prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskiarvoon. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa lähes 54 000 eli 3 000 enemmän kuin viime vuonna.
Lisää panoksia digitutkimukseen ja innovaatiokehitykseen
Talousselvitysten yhdeydessä teknologiateollisuus esittää, että maan hallitus käyttää ensi vuoden budjetin mahdollisen liikkumavaran ennen kaikkea osaamiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen.
Hallituksen tulisi päättää Teknologiateollisuuden mukaan ensi vuodelle 150 miljoonan euron lisäyksestä yritysten avustusmuotoiseen tki-rahoitukseen. Rahoitus suunnattaisiin yritysvetoisille kumppanuusverkostoille soveltavaan tutkimukseen.
Tällaisella yhteistyöllä on synnytetty ja uudistettu monia kasvualoja. Tämän jatkoksi tarvitaan yli vaalikausien ulottuva ohjelma, jotta tutkimus- ja innovaationeuvoston tavoite tki-rahoituksen nostamisesta
’Yksi julkinen euro saa yritykset investoimaan kaksi omaa euroa tki-toimintaan’’, muistuttaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan jäsen, toimitusjohtaja Sami Ensio Innofactor Oyj:stä allekirjoittaa täysin liiton huolen osaamisesta ja tki-rahoituksesta. Hän korostaa myös innovaatiotoimintaa, sillä tuotekehitys on jatkossa yhä tärkeämpää kaikkien yritysten muuttuessa enemmän tai vähemmän digiyrityksiksi.
’’Jos yrityksille on edullisempaa harjoittaa innovaatiotoimintaa muualla kuin Suomessa, se koituu väistämättä kansantalouden vahingoksi. Innovaatiotukea tarvitsevat myös isommat veturiyritykset, jos haluamme luoda uutta kansainvälisesti menestyvää bisnestä’’, Ensio sanoi Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa.
Lisää: Teknologiateollisuuden talousnäkymät 3/2018 -raportti 7.8.2018 (pdf)
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2018/