Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan hallita hiilinanoputkien valmistusta. Tutkijat ovat pystyneet luomaan erivärisiä, vihreitä, ruskeita ja hopeanharmaita ohutkalvoja. Yleensä hiilinanoputket ovat yleensä aina mustia tai tummanharmaita. Uusia kalvoja voidaan käyttää kosketusnäyttöihin ja aurinkokennoihin.
Aalto-ylipiston tutkijoiden menetelmällä voidaan valmistaa kerralla suuria määriä virheetöntä materiaalia. Salaisuus on atomin tarkkuudella hallitussa valmistusprosessissa – ja pienessä annoksessa hiilidioksidia. Tulokset on julkaistu Journal of the American Chemical Society -lehdessä.
Yksiseinäisiä hiilinanoputkia eli erikokoisiksi ja -muotoisiksi rullattuja yhden atomikerroksen paksuisia grafeeniliuskoja hyödynnetään jo nyt elektroniikassa sekä kosketusnäytöissä ja -pinnoissa.
Tutkijat uskovat, että tämä on ensimmäinen kerta, kun värillisiä hiilinanoputkia on tuotettu suoralla synteesillä. Suorassa synteesissä kalvot saavat värinsä jo valmistusprosessin aikana sen sijaan, että valmiita nanoputkia puhdistettaisiin jälkeen päin.
Suoralla synteesillä voidaan valmistaa kerralla suuria määriä puhdasta ja virheetöntä materiaalia. Jälkikäsittely vie suoraa valmistusta huomattavasti enemmän aikaa, tuotantomäärät jäävät pienemmiksi, ja puhdistaminen usein vahingoittaa nanoputkien rakennetta.
Aalto-yliopiston tutkijaryhmän valmistusmenetelmä lupaa siis erittäin hyvää tulevaisuuden sovellusten kehittämiselle.
”Värillisiä ohutkalvoja voitaisiin käyttää värikkäiden kosketusnäyttöjen tai optisilta ominaisuuksiltaan täysin uudenlaisten aurinkokennojen valmistamiseen”, professori Esko Kauppinen (kuvassa) kertoo.
Värien saaminen hiilirakenteisiin edellyttää nanoputkien rakenteen hallintaa ja muokkaamista atomin tarkkuudella valmistuksen aikana.
Kauppisen ja hänen työryhmänsä valmistusmenetelmä on poikkeuksellinen: nanoputket kasvatetaan metallin ja hiilen aerosoleista kaasun muodossa, ja niiden avulla putkien rakennetta on mahdollista muokata.
”Hiilinanoputkien kasvattaminen muistuttaa kasvien kasvattamista: tarvitaan siemeniä, lannoitetta ja auringon lämpöä. Käytämme raudan aerosolinanohiukkasia katalyyttina eli siemeninä, lannoitteena ja hiilen lähteenä hiilimonoksidia sekä reaktoria, jonka lämpötila nousee yli 850 asteen”, tutkija Hua Jiang selittää.
Kauppisen mukaan valmistusmenetelmä skaalautuu helposti teollisiin tarpeisiin: ohutkalvoja voisi suuremmalla laitteistolla valmistaa paitsi edullisesti myös teknologiseen soveltamiseen vaadittavia määriä.
Ryhmä aikoo jatkotutkimuksessaan selvittää yksityiskohtaisesti, miten hiilidioksidin lisääminen muuttaa nanoputkien rakennetta ja saa aikaan eri värejä.
”Tavoitteemme on tuntea kasvatusprosessi läpikotaisin ja kasvattaa nanoputkia, joiden atomirakenne on kauttaaltaan samanlainen. Silloin yksiseinäisiä hiilinanoputkia voisi käyttää valmiina rakennuspalikoina uuden sukupolven nanoelektronisissa laitteissa”, professori Kauppinen sanoo.
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – vain kerran kuukaudessa (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2018/