Juhlasatelliitti viimein valmiina lähtöön – Musk apuun

Satavuotiasta Suomea juhlistava satelliitti on saatu vihdoin laukaisuvalmiiksi. Avaruussäätä ja revontulia havainnoiva piensatelliitti pääsee avaruuteen todennäköisesti jo marraskuun puolivälissä Teslan omistaja Elon Muskin SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketilla. Mukana on suomalaisen elektroniikan ja ohjelmistojen lisäksi uusinta 3D-tulostustekniikkaa.

Suomi 100 -satelliitin matka myöhästyi lopulta lähes vuodella laukaisuun alun perin valitun intialaisen PSLV-kantoraketin ongelmien takia.

Niiden ratkettua Intian avaruusjärjestö on ottanut lennoille vain kaupallisesti tai strategisesti merkittäviä satelliitteja, minkä vuoksi Aalto-yliopisto alkoi yhdessä hollantilaisen laukaisuvälittäjän kanssa etsiä muita vaihtoehtoja.

Nyt satelliitti on toimitettu jo laukaisuvälittäjälle ja lopullinen lähtö avaruuteen tapahtunee marraskuussa Space-X:n Falcon 9 raketilla kalifornialaisen Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta laukaisualustalta.

“Tämä on erittäin hyvä uutinen, sillä haluamme saada satelliitin mahdollisimman pian avaruuteen”, sanoo hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta.

Iloisia Suomi 100 -satelliitin tiimiläisiä: takana Petri Koskimaa, Aalto, keskellä Antti Kestilä Ilmatieteen laitokselta ja edessä Arno Alho Aalto-yliopistosta. Kuva: Jari Mäkinen.

Laukaisupaikka sijaitsee Tyynen valtameren rannalla noin 250 kilometrin päässä luoteeseen Los Angelesista. Suomi 100 -satelliitin lisäksi Falcon 9:n kyydissä lähtee avaruuteen satakunta muuta nanosatelliittia.

Toivottavasti kaikki menee hyvin, sillä Falcon 9:lle tapahtui muutama vuosi sitten kaksi onnettomuutta. Niiden jälkeen raketti on kuitenkin toiminut hyvin, ja sillä on tehty lentoja parhaimmillaan jopa parin viikon välein.

Tilastojen valossa Falcon 9 on jopa intialaista PSLV:tä hieman luotettavampi kantoraketti: sen laukaisuista on onnistunut lähes 97 prosenttia, PSLV:n lennoista 93 prosenttia.

Space-X:n Falcon 9:n erikoispiirre on sen osittainen uudelleenkäytettävyys: raketin ensimmäinen vaihe, jonka avulla se nousee lentoon ja joka on raketin suurin ja kallein osa, palaa toimintansa jälkeen takaisin maahan ja käytetään uudelleen. Suomi 100 -satelliitin laukaisussa käytetään kuitenkin näillä näkymin uutta rakettivaihetta.

Suomi 100:n lisäksi Aalto-yliopistossa on rakennettu kaksi muutakin nanosatelliittia, Aalto-1 ja Aalto-2, jotka on toimitettu jo avaruuteen. Tällä hetkellä kehitteillä on jopa kolme uutta satelliittia, joista ensimmäinen, Aalto-3, laukaistaneen ensi vuoden loppupuolella.

Aloituskuva: Juhlasatelliitissa testataan myös 3D-tulostettuja rakenteita. Niiden tekniikka perustuu tutkijatohtori Antti Kestilän kehittämään menetelmään. Kuva: Suomi100satelliitti.fi

TAUSTAA: Tätä Suomi 100 -satelliitti tekee

Suomi 100 -satelliitti mittaa erikoisvalmisteisella radiolaitteistollaan lähiavaruudessa noin 500 kilometrin korkeudessa olevia avaruussääilmiöitä. Lisäksi satelliitin kamera kuvaa avaruussään näkyviä merkkejä, esimerkiksi revontulia, sekä maapalloa ja erityisesti Suomea.

Suomi 100 -satelliitin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin osallistuu myös Ilmatieteen laitos, joka on satelliitin toinen vastuutaho. Satelliitti testaa myös Aalto-yliopistossa kehitetyn uudenlaisen 3D-tulostetun muovirakenteen kestävyyttä avaruuden olosuhteissa sekä tekoälyn hyödyntämistä nanosatelliitissa. Lisää: Suomi100satelliitti.fi (LINKKI)

Uusi avaruusnäyttely aukeaa pian

Espoon Dipolissa aukeaa 21. syyskuuta uusi avaruustekniikan näyttely Aalto on Space. Näyttely on avoinna 19. lokakuuta saakka. Tapahtuma on jatkoa Suomi100-satelliittirekkanäyttelylle, mutta keskittyy tiukemmin Aallon satelliittitoiminnan nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Suomessa on parin vuoden ajan ollut meneillään nanosatelliittibuumi, eikä meno näytä ainakaan hidastuvan. Tosin Espoon Otaniemessä suunniteltiin avaruuslaitteita ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla ja otettiin vastaan ensimmäiset satelliittitelevisiolähetykset 1970-luvulla.

Runsaan viikon päästä aukevassa näyttelyssä on esillä mallit Aallossa suunnitelluista nanosatelliiteista. Esillä on myös tutkimuslaitteita, avaruusasemalle menevä säteilymittari ja opiskelijoiden tekemä raketti. Kävijät pääsevät lisäksi virtuaalimatkalle avaruuteen ainutlaatuisen, Aallossa alun perin tutkimuskäyttöön kehitetyn simulaation avulla.

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran kuukaudessa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!