Tamperelaisinsinöörit ovat mukana digitaalisen hydrauliikan testaamisessa tulevaisuuden ITER-fuusioreaktoriin. Mukana on Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi Fluiconnecto ja Tamlink. Testien perusteella päätetään niiden käytöstä varsinaisessa fuusioreaktorissa.

ITER on maailman suurin kokeellinen fuusioreaktori, jonka kehittämistä rahoittavat Eurooppa, Kiina, Japani, Venäjä, Yhdysvallat, Intia ja Etelä-Korea. Euroopan unionin perustama Fusion for Energy (F4E) -yhteisyritys vastaa Euroopan 45 prosentin osuudesta ITER-hankkeessa.

Reaktorin vaatiman tekniikan kehittäminen mahdollistaa eurooppalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille innovoinnin EU:n tuella. Reaktorin käynnistyttyä sen ydinosat altistuvat radioaktiivisuudelle, joten kaikki huolto- ja korjaustoimet on tehtävä etäoperoinnin avulla.

Nyt F4E on allekirjoittanut sopimuksen TTY:n, Fluiconnecton ja Tamlinkin kanssa digitaalisten venttiilien kehittämisestä ja testaamisesta. Testeillä todennetaan digihydrauliikan soveltuvuus ITERin etähuoltoympäristöön.  Lauri Siivonen Tamlinkista uskoo digitaalihydrauliikan olevan vahvoilla, kun fuusioreaktorin vaihtoehtoisia ratkaisuja punnitaan.

Suomalaisten insinöörien esittämä digitaalinen venttiilijärjestelmä perustuu 16 yksinkertaiseen auki/kiinni-venttiiliin, joita ohjataan tietokoneella osana ITERin etäohjausjärjestelmää.  Kuukausien testauksen jälkeen ryhmä on todennut digiventtiileillä olevan useita etuja perinteiseen venttiilitekniikkaan verrattuna.

’’Hanke on erinomainen esimerkki tutkimustulosten hyödyntämisestä käytännön sovelluksissa’’, kertoo digitaalisen hydrauliikan keksijä dosentti Matti Linjama Tampereen teknillisestä yliopistosta.  Carlo Damiani, joka vastaa etäohjauksen kehittämisestä F4E-organisaatiossa, korostaa ITER-hankkeen potentiaalia synnyttää uutta yritystoimintaa.

Seuraavassa vaiheessa digitaaliset venttiilit asennetaan Tampereella sijaitsevaan ITERin Divertor Test Platform (DTP2) -tutkimusympäristöön. Sen avulla tehtävien testien  perusteella ratkeaa voidaanko niitä käyttää varsinaisessa fuusioreaktorissa. Mukana on myös VTT.

Lisää: ITER (LINKKI) ja video DTP2:sta (LINKKI, Youtube)

Kuva. Kehityshankkeessa mukana olleet suomalaisinsinöörit, vasemmalta oikealle: Harri Sairiala (Fluiconnecto Oy, venttiilin rakennesuunnittelu ja valmistus), Miika Paloniitty (TTY, tutkija ja vesiventtiilitekniikan erityisasiantuntija), Lauri Siivonen (Tamlink Oy, hankkeen koordinaattori), dosentti Matti Linjama (TTY). Kuva: TTY.

Digiventtilin edut

Digiventiilit ovat vikasietoisempia ja luotettavampia, koska tuotantoprosessia ei tarvitse pysäyttää yhden venttiilin vioittumisen vuoksi, koska monta digitaalista venttiiliä kytketään rinnakkain.

Lisäksi kaikki ITER-projektin testit viittasivat siihen, että digitaalisen venttiilijärjestelmän ohjaustarkkuus oli huippuluokkaa.

Erinomaiset testitulokset ovat inspiroineet insinöörejä tarkastelemaan digitaalisen vesihydrauliikan kaupallista potentiaalia muun muassa liikenteen, lentotekniikan, rakentamisen, teollisuuden ja koneistuksen alueilla.

Patentoidulle tekniikalle on käyttöä kaikilla aloilla, joilla tarvitaan tarkkaa kuormanhallintaa. Esimerkiksi Bosch Rexroth on lisensoinut tekniikan ja käyttää digitaalisia öljyventtiilejä, joita käytetään myös Suomessa liikennöivissä junissa.

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran kuukaudessa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2018/