Euroopan avaruusjärjestön BepiColombo-luotain laukaistiin lauantaina Ariane-5-raketin matkassa kohti Merkuriusta. Mukana lähti runsaasti myös suomalaista mittaus- ja ohjaustekniikkaa, jota on kehitetty Helsingissä ja Turussa.Kaikkiaan mukana ollut toistakymmentä tutkijaa.
BepiColombo-luotaimen Suomen osuudesta päävastuussa on ollut Helsingin yliopisto. Juhani Huovelin on vastannut SIXS-instrumentin röntgensäteilyilmaisimesta ja Turun yliopiston professori Rami Vainio SIXS:in hiukkasilmaisimesta.
SIXS-instrumentin teknisestä suunnittelusta ja rakentamisesta ovat vastanneet Suomessa Oxfords Instrument Technologies ja Aboa Space Research. Lisäksi TalviOja Consulting vastasi instrumentin lämpösuunnittelusta ja -mallinnuksesta, RUAG Space Finland valmisti SIXS- ja MIXS-instrumenttien ohjaus- ja datankäsittely-yksikön, johon Space Systems Finland, SSF, suunnitteli ohjelmistot. SSF verifioi myös koko satelliitin päätietokoneen ohjelmistot ja osallistui automaatiokomponenttien suunnitteluun.
Avaruuteen lähetetyt MIXS- ja SIXS-instrumentit yhdessä kamerajärjestelmän kanssa tarjoavat mahdollisuuden Merkuriuksen pinnan alkuaine- ja mineraalikoostumuksen sekä rakenteen määrittämiseksi.
Luotain mittareineen joutuu Merkuriukse
ssa kovaan testiin, sillä luotaimen tekniikka tulee kestää kohteen karutkin olosuhteet. Merkurius muistuttaa Kuun kraattereiden peittämää pintaa. Tuulta, pilviä, sateita tai myrskyjä ei ole, mutta lämpötila vaihtelee polttavasta jäätävään.
Säteily tulee Merkuriukseen Auringosta kymmenen kertaa voimakkaampana kuin Maahan, joten planeetan pinnalla on kuumimmillaan asteita yli 400. Koska planeetalla ei ole ilmakehää ja sen pyörähdysaika on pitkä, 59 Maan vuorokautta, pakkas
ta on silti paikoin lähes 200 miinusastetta.
Suomalaismittauksilla haetaan tietoa aurinkokunnan kehityksestä ja tähteään kiertävistä planeetoista. Merkuriuksen pysyvälle kiertoradalle luotain pääsee vasta joulukuussa 2025. Eurooppalaisten ja japanilaisten yhteistä tehtävää avaruudessa on valmisteltu 20 vuotta.
Luotaimella on monia tehtäviä Merkuriuksen kiertolaisena. Nyt tutkitaan Merkuriuksen rakennetta, geologiaa ja koostumusta sekä sen magneettikentän alkuperää ja lähiavaruutta.
Kaikki toimii hyvin. Puoli tuntia lähdön jälkeen avaruusjärjestön operaatiokeskuksessa Darmstadtissa otettiin jo vastaan luotaimesta lähtenyt signaali. Aurinkopaneelit ja antennit olivat avautuneet, ensimmäiset kuvat saatu avaruudesta.
Lisää: Professori Karri Muinosen (HY) video Ariane-raketin laukaisusta lauantai 20.10.2018 (LINKKI)
Kuva: Kuva: BepiColombo nousee Ariane 5 -kantoraketin kyydissä kohti avaruutta Kouroun avaruuskeskuksessa. Kuva: 2018 ESA-CNES-Arianespace