Patentti- ja muun aineettoman IPR-pääoman hallinta on nousemassa yrityksissä entistä kriittisemmäksi menestystekijäksi. Uusien patenttien määrä on mittari, joka kertoo yritysten aktiivisuudesta ja tulevasta innovaatiokyvystä. Samalla se vaatii koko ajan uusia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Teknologiayrittäjänä toimineen Juha Sipilän vetämän hallituksen tutkimusrahan leikkaukset eivät luvanneet hyvää. Onneksi kyse oli osin pöydän puhdistamisesta ja rahoituksen suuntaamisesta uudelleen. Ensi vuoden budjetissa tutkimusrahaa on saatu tuotua uudelleen vaikka vajeen täyttäminen kestää pitkään.

Hallitus lupaa tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan ensi vuoden budjetissa 112 miljoonaa euroa. Myös Business Finlandin saama 69 miljoonan euron lisärahoitus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet kehittää asioita ja luoda vientiä

Valtion VTT:n strategisen tutkimuksen vahvistamiseen luvattiin seitsemän miljoonaa vuosittaista lisäystä. Toivottavasti tämä valtion panostus kannustaa myös yrityksiä investoimaan tuotekehitykseen ja uuden tutkimiseen.

Tutkimusrahan kasvattaminen on antanut toivoa myös siihen, että pitkään jatkunut tutkimuksen ja tuotekehityksen alamäki voisi kääntyä. Nokian patenttiyksikön menestys tutkimustulosten lisensoinnissa ja ristiinpatentoinnissa viesti myös, kuinka tutkimuspanokset tuottavat tuotteiden lisäksi uutta liikevaihtoa.

Suomen kannattaa edelleen sijoittaa kasvavasti tutkimukseen. Ainakin jos mielimme pysyä edelleen yhtenä innovatiivisimpana ja onnellisimpana maana. Tutkimus- ja tuotekehitys ovat tärkeä voimavara Suomelle myös tulevaisuudessa.