Vuoden lähtövalmiina odottanut Suomen satavuotisjuhlasatelliitti piti lähteä runsas viikko sitten avaruuteen, mutta SpaceX-yhtiö siirsi laukaisua useita kertoja huonojen sääolosuhteiden ja lisätarkistusten takia. Maanantaina laukaisu onnistui kello 20.32 Suomen aikaa. Mukana lähti myös toinen suomalaisen Iceye-yhtiön tutkasatelliitti. Tiistaina Suomi 100 -satelliittiin saatiin myös yhteys.
Space X -yhtiön Falcon 9 vei avaruuteen Suomi 100:n ja 63 muuta piensatelliittia. Raketin nokkakartion sisällä oli erityinen tukirakenne, johon satelliitit on kiinnitetty joko suoraan tai laatikoissa, joiden sisältä ne siirtyvät avaruuteen. Kyseessä on suurin määrä satelliitteja, joka laukaistaan yhdellä kertaa avaruuteen Yhdysvalloista.
Kantoraketin lähettäminen venyi alkuperäissuunnitelmista useammankin kerran.
”Avaruushankkeissa viivytykset ovat tyypillisiä. Tätä hetkeä on kuitenkin kannattanut odottaa, sillä pääsemme toivottavasti pian tekemään tutkimusta satelliitilla ja myös ottamaan kuvia 101-vuotiaasta Suomesta.toteaa hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio.
Maanantaina lähetetty kantoraketti vei satelliitit 575 kilometrin korkeudessa olevalle radalle, joka kulkee lähes maapallon napojen ylitse. Suomi 100:n ja muiden nanosatelliittien vapauttaminen avaruuteen tapahtui rauhallisesti, jotta satelliitit eivät törmäisi avaruudessa toisiinsa.
Suomi 100 kiertää maapalloa radalla, joka vie sen napa-alueiden päältä joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen päälle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.
Pian vapauttamisen jälkeen satelliitti avasi antenninsa, alkoi ladata akkujaan aurinkopaneeleista tulevalla sähköllä ja lähettää radiollaan niin sanottua majakkasignaalia.
Tiistaina saatiin jo ensimmäinen signaali satelliitista kello 9.17 Otaniemen maa-asemalle, kun satelliitti tuli radallaan ensimmäisen kerran kuuluviin.
Satelliittiin voidaan olla yhteydessä vain, kun se on näkyvissä horisontin yläpuolella. Radallaan se tulee Suomen päälle muutaman kerran päivässä, jolloin siihen voidaan olla yhteydessä noin 10 minuutin ajan. Tyypillisesti sopivia ylilentoja tapahtuu kaksi tai kolme peräjälkeen. Lentojen välissä satelliitti tekee yhden, noin puolitoista tuntia kestävän, kierroksen maapallon ympäri.
Suomi 100 –satelliitin nettisivulla (LINKKI) on kartta, joka näyttää satelliitin sijainnin sekä sen, milloin siihen voidaan olla yhteydessä Otaniemestä.
”Erityisen ilahduttavaa on, että voimme seurata komentokeskuksemme seurantaruuduilta kahta aaltolaista satelliittia: Suomi 100:a ja lähes puolitoista vuotta avaruudessa ollutta Aalto-1:tä. Lisäksi kartalla vilahtaa myös Otaniemessä tehty Hello World”, hanketta Aalto-yliopistossa vetävä Esa Kallio sanoo.
Suomi 100 -juhlasatelliitti on viimeisten vapautettavien satelliittien joukossa myöhään yöllä, kertoo satelliittiprojektin twitter-tili (LINKKI). Satelliitissa on radiotutkimuslaite, jonka avulla tutkijat saavat tietoa maapalloa ympäröivästä varattujen hiukkasten alueesta ja niin sanotusta avaruussäästä. Se vaikuttaa muun muassa geomagneettiseen aktiivisuuteen ja revontulien näkymiseen.
Kameran avulla satelliitti voi ottaa kuvia revontulista ja kuvata Suomea. Satelliitin avulla testataan Aalto-yliopistossa kehitettyä uudenlaista 3D-tulostettua muoviosaa, joka kestää avaruuden olosuhteita ja voi auttaa tekemään myöhemmin satelliiteista kevyempiä ja edullisempia.
Aamun ensimmäisellä ylilennolla satelliittitiimi kuunteli Suomi 100:n majakkasignaalia saadakseen varmuuden satelliitin toiminnasta. Seuraavalla ylilennolla tiimi lähetti satelliitille signaalin, johon se vastasi.
Molemminpuolisen yhteyden saamisen jälkeen tiimi voi nyt aloittaa satelliitin järjestelmien tarkistuksen ja satelliitin valmistamisen havaintojen tekoon, mikä kestää vähintään muutaman päivän. Seuraava vaihe on satelliitin havaintolaitteiden eli avaruussäätä tutkivan mittalaitteen sekä kameran käyttöönotto.
Suomi 100 -satelliitti on Aalto-yliopiston kolmas satelliitti. Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa. Projektin rahoituksesta merkittävä osa saatiin Suomi 100 –juhlavuosihankkeelta.
Suomi 100 -satelliitin lisäksi mukana lähti myös toinen. suomalaisen Iceye-yhtiön X2-tutkasatelliitti (kuvassa). Se oli jatkoa tammikuussa avaruuteen intilaisraketilla toimitetulle ensimmäiselle Iceye-X1:lle. Näiden lähes 100 kilon satelliittien lisäksi tullaan lähettämään ensi vuoden lopulla vielä kahdeksan muuta Iceye-minisatelliittia.
Lisää: Uusiteknologia.fi:n uutinen 3.12.2018 (LINKKI).
Kuvat: Aalto-yliopisto ja Iceye
Päivitetty 4.12.2018, korjattu ensi vuoden Iceye-laukaisuajankohta.
Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018