Supercellin Ilkka Paananen sekä lasten ja naisten koodausta edistänyt Linda Liukas esittelivät meneillään olevassa Slushissa uudenlaista nuorten aikuisten Hive-koodikoulua. Sen avulla on tarkoitus tuottaa uusia pystyviä koodareita Suomen ohjelmistoteollisuudelle. Mallia on haettu ulkomailta.
Helsingissä ensi syksyllä aloittava koodauskoulu on vasta kolmas laatuaan koko maailmassa, Pariisissa sijaitsevan ”42 France” ja Piilaakson ”42 Silicon Valley” -koulujen jälkeen.
Suomen koodikoulun rahoitus tulee Supercellin rahoittamalta säätiöltä, jossa kouluideaa ovat olleet puuhaamassa ennen muuta Drussila Hollanda-Grönberg ja Ilkka Paananen.
Uuden aloittavan koodikoulun hallituksen puheenjohtajaksi tulee koodauspersoona Linda Liukas. Supercell rahoittaa säätiötä ainakin sen ensimmäiset viisi toimintavuotta.
Koodauskoulu aloittaa toimintansa Helsingissä ensi elokuussa, kun yli 100 opiskelijaa aloittaa opinnot. Koulu kestää kolme vuotta. Koulu on avoin kaikille
”On todella hienoa, että Supercellin kaltainen ohjelmistojätti haluaa jakaa menestyksen eväitä eteenpäin. Hive on iso juttu Suomelle ja mittava positiivinen vaikutus koko Suomi-kuvalle’’, sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Suomi tarvitsee Roihan mukaan ohjelmistoalan osaamista enemmän kuin osataan arvioidakaan: kyse ei ole enää vain ohjelmistoalan kasvusta vaan jostain paljon suuremmasta. Hänen mukaansa kaikesta tulee ohjelmistoalaa.
Roihan johtama Ohjelmisto- ja e-business ry on itse ollut aktiivisesti tekemässä Suomesta ohjelmisto-osaamisen kärkimaata. Yhdistys johtaa menestyksekästä #Mimmitkoodaa-ohjelmaa, jossa huippuyritykset tarjoavat naisille koodauskoulutusta maksutta.
’’Uusi Hive-koulutus on aivan verraton uusi työkalu. Enkä todellakaan ylläty, jos Hiveen hakeutuu runsaasti myös #Mimmitkoodaa-ohjelmassa alkuun päässeitä, alalle nyt tosissaan aikovia innostuneita naisia”, aprikoi Roiha.
”Erityisen hienoa on, että kaikilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan, sillä opetus on ilmaista ja opiskelemaan pääsee verkossa tapahtuvan pääsykokeen avulla. Tämä lisää oppilasaineksen monimuotoisuutta: Hakea voi mistä päin Suomea tahansa, ilman kustannuksia”, kiittelee Roiha.
Kuvituskuva: Shutterstock