Lankapuhelimien käyttö on viime vuosina romahtanut kännyköiden yleistyessä. Nyt Telia kertoo lakkauttavansa lankapuhelinpalvelujen tarjoamisen tämän vuoden kuluessa. Vuosikymmeniä palvellut tekniikka väistyy historiaan uusien viestintätapojen tieltä. Jutussa myös historitietoa puhelimien alkuajoilta.

Lankapuhelinliittymien määrä on laskenut tasaisesti. Telialla liittymiä on silti edelleen noin 30 000, joista kuluttajaliittymiä toisin vain joitakin tuhansia. Jotkut ovat hankkineet lankapuhelimensa tilalle luurilla varustetun kännykkäpöytäpuhelimen.

Telian lankaliittymät ovat vähentyneet nopeasti, koska merkittävä osa yhtiön lankapuhelinverkoista sijaitsee harvaan asutuilla muuttotappioalueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Palvelut päättyvät vaiheittain eri alueilla kesästä 2019 alkaen.

Telian matkapuhelinverkon väestöpeitto on 99,9  prosenttia  ja kuuluvuutta luvataan parannettavan tarvittaessa edelleen niin, että lankapuheluiden päättyessä asiakas saa luotettavan puhepalvelun käyttöönsä. Varsinkin Lapissa lupaus vaatii joissakin paikoissa suunta-antenneja yhteyden varmistamiseksi.

Vuosia sitten kun Elisa halusi pois lankaliittymistään yritys markkinoi lankapuhelinasiakkaille erityistä kännykkäkotiliittymää, jossa sai säilytettyä virtuaalisesti tutun suuntanumerollisen lankanumeron.

Lankapuhelinverkon tekniikan vanhentuminen on kouriintuntuvaa. Verkossa käytettävät laitteet ovat vanhentuneita, ja verkon ylläpito ja korjaaminen on jo pitkään tukeutunut vanhoista laitteista saataviin varaosiin.

”Lankaliittymien määrä ja palvelun käyttö on vähentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Lisäksi lankapuhelintekniikka on vanhentumassa, joten nyt oli sopiva aika piirtää kalenteriin päätepiste, jolloin palvelu päättyy”, sanoo Telian Suomen teknologiajohtaja Jari Collin.

Lankapuhelinten osuus puheliikenteestä on Suomessa enää noin kolme prosenttia ja Telian verkossa lankapuheluiden ja -minuuttien määrä on laskenut tällä vuosikymmenellä 20 – 25 prosenttua vuodessa.

Lankaverkon erityispalveluita ovat mm. turvapuhelimet, kuulo- ja näkövammaisten erikoislaitteet, hälyttimet sekä valvontakamerat. Lankapuhelinpalveluiden päättyminen ei koske kupariyhteydellä toimivia laajakaistaliittymiä.

TAUSTAA: Lankapuhelimien historiaa

• Lankapuhelimen aikakausi Euroopassa alkoi kesällä 1877, kun puhelinta esiteltiin Plymouthissa
  laitteen keksijän Alexander Graham Bellin läsnä ollessa.
• Puhelinta kokeiltiin samana vuonna Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa. Puhelininnostus huomattiin
  myös Suomessa. Virallisessa lehdessä kirjoitettiin ”telefonista” syyskuussa 1877. Nimen
  suomenkieliseksi vastikkeeksi tarjottiin ”pitkäkorvaa”.
• Suomen ensimmäinen puhelinlinja perustettiin jo joulukuussa 1877. Tuolloin helsinkiläinen
  metallitehtailija Johan Nissinen rakennutti Annankadun ja Eerikinkadun kulmaukseen yhteyden
  pihan yli tehtaan konttorihuoneistosta myyntitiloihin.
• Puhelininnostus kasvoi nopeasti ja Suomeen syntyi useita kymmeniä paikallisia puhelinosuuskuntia.
• Lankapuhelinten määrän kasvu jatkui tasaisena, joskin ensimmäinen maailmansota, sisällissota ja 1930-luvun taantuma hidastivat kehitystä.
• Kasvu kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen, ja puolen miljoonan puhelimen raja saavutettiin vuonna 1957.
• Lankapuhelinten määrä oli Suomessa suurimmillaan 1990-luvun alkupuolella. Vuonna 1993 talouksista 94 prosentilla oli ainakin yksi lankapuhelin käytössään.
• Langattomien Gsm-puhelimien käyttöönotto muutti tilannetta nopeasti, ja matkapuhelinliittymien määrä saavutti lankaliittymien määrän jo vuonna 1998. Kumpiakin liittymätyyppejä oli tuolloin noin 2,75 miljoonaa.

Lähteet: U.E.Moisala, Kauko Rahko, Oiva Turpeinen: Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877 – 1977
Oiva Turpeinen: Yhdistämme. 200 vuotta historiaa – haasteena tulevaisuus Lennätinlaitoksesta
Telecom Finland Oy:ksi, LVM, Tilastokeskus

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018