Oulun yliopistossa kehitetään älykkäitä keinorustoja nanotekniikan sekä uusien anturirakenteiden avulla. Vaikka nanotekniikkaa on käytetty jo laajasti elektroniikassa ja uusissa materiaaleissa, niiden hyödyntäminen esimerkiksi solubiologian ja regeneratiivisen lääketieteessä on varsin uutta.
Ihmisen nivelrustovaurioihin ei ole tällä hetkellä saatavilla parantavaa hoitoa, vaan nykyisten hoitojen tarkoitus on lähinnä lievittää vaurioista johtuvaa kipua. Oulun yliopiston tutkijat uskovat nyt pystyvänsä kehittämään menetelmän, jolla ruston rakenne korjaantuu ja toiminta palautuu.
’Kehitämme menetelmää, jolla voimme sensoreiden avulla ohjata rustokudoksen paranemista ulkoapäin, ja tässä hyödynnämme niin sanottuja toiminnallisia nanomateriaaleja, kertovat Oulun yliopiston akatemiatutkija Gabriela Lorite ja professori Krisztian Kordas kertovat.
Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikkö (MIC) ja lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö (MIPT) ovat saaneet noin miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. Tavoitteena on kehittää nanoteknologiaa hyödyntäviä keinotekoisia soluväliainemateriaaleja nivelten rustovaurioiden hoitoon.
’’Olemme työskennelleet pietsosähköisten materiaalien ja niiden sovellusten parissa jo vuosia, mutta uuden rahoituksen myötä olemme vahvasti mukana viemässä nanoteknologiaa myös osaksi tulevaisuuden lääketiedettä’’, dosentti Jari Juuti Oulun yliopistosta iloitsee.
Professori Simo Saarakkala tutkimusryhmineen kehittää parhaillaan uusia menetelmiä varhaisvaiheen nivelrikon diagnostiikkaan ja taudin etenemisen ennustamiseen. Hänen mukaan hanke täydentää tutkimusta oivallisesti, sillä se tuo ratkaisuja jo vaurioituneen kudoksen korjaamiseksi.
Hankkeen uskotaan tuovan apua 242 miljoonalle nivelrikkopotilaalle maailmanlaajuisesti. RESTORE-hankkeessa on mukana 10 eurooppalaista kumppania kahdeksasta eri maasta. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisrahoitus on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.
’’Kehittämämme MAKNEE-prototyyppi on osoittautunut tehokkaaksi polven tilan arvioimisessa ja RESTORE-hanke mahdollistaa konseptin laajentamista edelleen’’, viime vuoden Slush 2018 -kisassakin tutkimusryhmän edustajana menestynyt Jérôme Thevenot täydentää.
Kuva: Oulun yliopiston tutkimusryhmä (vasemmalta oikealle): Dr. Jérôme Thevenot, Dr. Jaakko Palosaari, Prof. Simo Saarakkala, Dr. Lauriane Janssen, Dr. Gabriela Lorite, Prof. Krisztian Kordas, MSc. Topias Järvinen and Docent Jari Juuti.
Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018