Muistipiireiltä odotetaan tulevaisuudessa paitsi nopeutta ja haihtumattomuutta mutta niille suunnitellaan myös aivan uudenlaisia toimintoja. Tavoitteisiin pyritään erilaisten materiaaliteknisten tutkimussaavutusten kautta. Lue tarkemmin Nanobitteja-sivuston teema-artikkelista.

Tutkijat ovat jo jonkin aikaa kehittäneet muistiratkaisuja, jotka suorittavat perinteisesti prosessoreille kuuluvia laskentatehtäviä. Näin dataa voidaan näppärästi käsitellä samalla paikalla, johon se on tallennettu. Näin poistuu smalla laskennallinen pullonkaula, joka pakottaa tietokoneprosessorit kuluttamaan aikaa ja energiaa, niiden hakiessa dataa tallennetusta muistista.

Uusinta tutkimusta edustaa ruotsalaisen Linköpingin yliopisto, jonka tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen orgaanisen transistorin, joka matkii aivojen toimintaa. Paitsi, että kyseisellä transistorilla on kyky oppia, sillä on myös kyky sekä lyhyen että pitkän aikavälin muistitoimintaan.

Sinänsä työ on merkittävä askel kohti ihmisen aivoja jäljittelevän teknologian luomista. Kuuluvathan aivot ja muisti yhteen tavalla, johon tietokoneet eivät vielä ole yltäneet. Mutta siihen tähdätään.

Lisää: Nanobitteja-sivuston muistitekniikoiden teema-artikkeli (LINKKI), Linköpingin yliopiston tiedote orgaanisesta transistorista (LINKKI) ja aiemmat muistitekniikoita käsitelleet uutiset Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI)

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018