Suomessa on viime vuosina leikattu tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Monet hyvät käytännöt korkeakoulujen ja vetoyritysten välillä on hukattu. Siksi tarvittaisiin nyt voimakkaampaa rahoitusta, jossa yhteinen hyvä kiertäisi paremmin vetoyritysten ja tutkimusboolien kautta laajemmallekin. Katso videolta raportin julkistustilaisuus.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet ovat koonneet ajatuksiaan innovaatioraportiksi, joka julkistettiin eilen. Sen avulla halutaan nostaa esiin keinoja innovaatiopolitiikan kehittämiseksi seuraavalla hallituskaudella.
Suomi on viime vuosina jäänyt hälyttävästi jälkeen kansainvälisessä kilpailussa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan tehtävissä investoinneissa. Lisää yhteistä rahaa tarvitaan, jotta myös yritykset lähtisivät panostamaan lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
’’Tavoitteena pitää olla tason nosto neljään prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Tällöin taso olisi 9,3 miljardia eli kolme miljardia nykyistä suurempi, linjaa Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikan näkemys korostaa uudistumista, kilpailukykyä ja pitkäjänteistä rahoitusta. Innovaatiopolitiikan keskeinen keino olisivat monivuotiset strategiset ohjelmat, jonka toteuttamiseen yritykset, julkiset toimijat ja muut toimijat sitoutuvat.
Jollekin sopii TEM:n osastopäällikkö Ilona Lundströmin mukaan entisen Tekesin eli nykyisen Business Finlandin tyyppiset ohjelmat, joissakin tarvitaan laajempia ekosysteemeitä tai joissakin tarkemmin kohdennettuja ohjelmia.
’’Päämääränä tulee olla, että t&k-investointeja ja innovaatiorahoitusta suunnataan yhteiskunnallisista haasteista ja teknologiamurroksista kumpuaviin teemoihin ja kasvualoihin’’, korostaa TEM:n osastopäällikkö Lundström.
Keinoihin sisältyy myös tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatapojen ja rakenteen uudistaminen uudeksi Kasvun ja osaamisen neuvostoksi.
Muita tunnistettuja kehittämiskohteita ovat digitaalinen arvonluonti ja aineettoman omaisuuden hyödyntäminen sekä tutkimustulosten entistä tehokkaampi kaupallistaminen. Myös datan hyödyntämistä innovaatioiden lähteenä voidaan edistää lainsäädännön, sopimusten ja toimialojen itsesääntelyn keinoin.
Lisää: Innovaatiopolitiikan lähtökohdat, tavoitteet ja keinot 2020-luvulle, TEM (LINKKI.pdf, 506 kt) ja Youtube-video julkistustilaisuudesta kysymyksineen (LINKKI)