Esineiden internetin IoT-hyökkäysten määrä kasvaa, vaikka ne hyödyntävät jo tiedossa olevia tietoturva-aukkoja. Suomalaisen tietoturvatalo F-Securen mukaan tilanne johtuu tunnetuista tietoturvavirheistä, kuten paikkaamattomista ohjelmistoista ja heikoista salasanoista.

F-Securen julkaisema tuore raportti osoittaa, että IoT-laitteisiin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyvät aiempaa tuntuvasti nopeammin. F-Secure Labsin keräämään ja analysoimaan dataan perustuvasta raportista käy ilmi, että IoT-uhkien lukumäärä tuplaantui vuonna 2018 kasvaen yhden vuoden aikana 19:sta 38:aan.

Monet uhat hyödyntävät arvattavia, yleisesti tiedossa olevia tekniikoita laitteiden saastuttamiseen. Peräti 87 % tutkituista uhista liittyy heikkojen käyttäjätunnusten tai paikkaamattomien ohjelmistojen hyödyntämiseen.

F-Securen Operator Consultant Tom Gaffney arvioi, että suuret laitevalmistajat huomioivat tietoturvan aiempaa paremmin, mutta markkinoilla on paljon laitteita valmistajilta, jotka eivät hirveästi ajattele kuluttajien tietoturvaa tai yksityisyyttä.

”Suuret nimet kuten Google ja Amazon ovat ottaneet kehitysaskeleita älykotituotteidensa kanssa, sillä he ovat saaneet paljon apua massiiviselta kannattajajoukolta sekä eettisiltä hakkereilta, kuten meidän Mark Barnes, joka ensimmäisenä esitteli toimivan murtomenetelmän Amazonin Echo-laitteelle vuonna 2018”, sanoo Gaffney.

Valitettavasti hänen mukaansa laitevalmistajat ovat jo vuosien ajan julkaisseet tuotteita miettimättä suuremmin tietoturvaa, joten markkinoilla on paljon vähemmän älykkäitä laitteita, jotka voidaan murtaa melko heppoisin menetelmin.

IoT-uhkia ei juuri tavattu ennen vuotta 2014. Tilanne muuttui käytännössä sillä hetkellä, kun Gafgyt-nimisen haittasovelluksen lähdekoodi julkaistiin. Gafgyt kohdisti hyökkäyksensä useita IoT-laitteita, kuten BusyBoxia käyttäviä laitteita, CCTV-valvontakameroita sekä useita DVR-tallentimia vastaan.

Gafgytin lähdekoodista jatkojalostettu Mirai ilmaantui lokakuussa 2016. Siitä tuli ensimmäinen IoT-haittasovellus, joka sai kansainvälistä julkisuutta, sillä sen kokoama botnet käynnisti yhden historian suurimmista palvelunestohyökkäyksistä.

Mirain koodi on ollut saatavilla ”tutkimuskäyttöä varten” vuodesta 2016 lähtien*. Alkujaan se saastutti laitteita 61 eri käyttäjätunnusyhdistelmän avulla. Kolmessa kuukaudessa tuo määrä kohosi lähes 500:aan.

Mirai on yhä erittäin yleinen haittaohjelmaperhe. Noin 59 prosenttia F-Securen honeypot-palvelimien vuonna 2018 tunnistamasta hyökkäysliikenteestä kohdistui Telnet-portteihin, ja niiden taustalla oli Mirain pyrkimys jatkaa leviämistään.

F-Securen johtava tutkija Jarno Niemelä arvioi, että useiden IoT-ongelmien perimmäinen syy piilee laitevalmistajien tuotantoketjuissa.

“Useat laitevalmistajat lisensoivat älykameroissa, keittiökoneissa ja muissa IoT-laitteissa käytettävien piirisarjojen ohjelmistokehitysalustan kolmannelta osapuolelta. Sieltä ne haavoittuvuudet ja muut ongelmat juontavat juurensa. Laitevalmistajien täytyy oppia vaatimaan piirisarjojen valmistajilta parempaa tietoturvaa, ja valmistautua myös julkaisemaan niihin tehtäviä päivityksiä ja paikkauksia”, Niemelä sanoo.

F-Securen raportti IoT threats: same hacks, new devices sisältää lisäksi IoT-haavoittuvuuksien historiakatsauksen vuosituhannen vaihteesta viime vuoteen, yleiskatsauksen sääntelyyn liittyvistä virheistä ja toiveista sekä selvityksen IoT-laitteisiin liittyvistä potentiaalisista tietosuojariskeistä

Lisää: F-Securen raportti IoT threats: same hacks, new devices (LINKKI. pdf)