Noin joka kymmenes suomalainen maatila käyttää runsaasti automaatiotekniikkaa tai muuta avustavaa tekniikkaa. Uusinta iinnostusta herättävät TTS Työtehoseuran selvityksen mukaan kasvuston ilmakuvaus, reaaliaikainen korjuukoneen sadonmittaus, maaperämittarit ja tuotantorakennusten palovaroitinjärjestelmät.
Automaatiotekniikan hyödyntäminen ja kiinnostus sitä kohtaan on yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla. Peltoviljelyssä yleisiä järjestelmiä ovat traktorin peruutuskamerat tai työkonekamerat, puintitappiomittarit, ajo-opastimet ja päisteautomatiikka.
Automatisoidut lypsy-, ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmät ovat puolestaan yleisiä kotieläintuotannossa. Myös tiedon kerääminen, seuranta ja analysointi sekä prosessien säätö helpottuvat ja työn mielekkyys paranee.
Haasteita ovat automaatiotekniikan vikaherkkyys erityisesti kuormittavissa olosuhteissa ja korkeiksi koetut hankintahinta sekä huolto- ja korjauskustannukset.
Edellä kuvattu ilmenee TTS:n uudesta julkaisusta, joka perustuu Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamaan tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin maataloustuotannossa käytetyn automaatiotekniikan yleisyyttä sekä koettuja hyötyjä ja haasteita.
Lisää: Automaatiotekniikka maatiloilla – yleisyys, hyödyt ja haasteet, Karttunen, J. TTS 2019 (LINKKI, pdf)
Kuvituskuva: Centrian amk:n IoT-sovellus maatiloille, Uusiteknologia 1/2018 -lehti (LINKKI).