Globaalien alustajättien vaikutus datan jakamista hyödyntäviin liiketoimintamalleihin kiteytyy Sitran uuden selvityksen mukaan epäreiluihin pelisääntöihin ja kilpailun vaikeuteen. Sitra peräänkuuluttaakin tarvetta uusille, luottamuspohjaisille liiketoimintamalleille Suomen malliin.
Sitran neljässä Euroopan maassa keväällä 2019 toteuttaman yrityskyselyn mukaan yritysten suhtautuminen datatalouden mahdollisuuksiin oli varovaista. Suomalaiset yritykset laahasivat eurooppalaisia vertaisiaan perässä.
Globaalit alustatalouden markkinat muodostavat arvioiden mukaan lähes seitsemän triljoonan euron potin. Euroopan osuus näistä markkinoista on vain kolme prosenttia, kun Yhdysvaltojen vastaava osuus on 66 prosenttia ja Kiinan 30 prosenttia.
”Globaalit alustajätit hallitsevat myös eurooppalaisten luovuttamaa dataa omilla pelisäännöillään, joiden kiemuroissa yksilö jää usein ilman ääntä”, huomauttaa Jaana Sinipuro, projektijohtaja Sitran Reilun datatalouden IHAN-hankkeessa. Hänen mukaansa on aika palauttaa luottamus yritysten ja yksilöiden välille.
Suomalaiset yritykset ovat selvityksen mukaan varsin pessimistisiä datatalouden mahdollisuuksiin. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat Suomen talouden selkärangan. Pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä on 10,7 prosenttia, kun taas niiden tuottaman liikevaihdon osuus on lähes puolet, 48 prosenttia.
Sitran selvityksen mukaan vain 31 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä näkee, että datan jakaminen voisi tarjota heille kilpailuetua. Eurooppalaisissa verrokkimaissa (Ranska, Saksa ja Alankomaat) vastaava luku on jopa 55 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset yritykset suhtautuivat pessimistisimmin datatalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Siinä missä ranskalaisista yrityksistä jopa 69 prosenttia näki datan jakamisessa kilpailuedun mahdollisuuden, vain 42 prosenttia oli samaa mieltä kaikista suomalaisista kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Suomi-vetoinen reilu datatalousko vastaus ongelmaan?
Sitra toteutti vuoden 2018 lopussa samoissa maissa kansalaiskyselyn, jonka mukaan lähes neljännes, 24 prosenttia, vastanneista oli vähentänyt joidenkin digitaalisten palveluiden käyttöä ja 15 prosenttia oli lopettanut palveluiden käytön kokonaan tietovuotojen jälkeen.
Kansalaiskyselyyn vastanneet ilmaisivat kiinnostuksensa palveluihin, jotka olisi mahdollista tunnistaa esimerkiksi ’reilun datan merkin’ avulla (66 % piti tärkeänä). Yritystutkimukseen vastanneista suomalaisista yrityksistä merkkiä hyödyllisenä piti kuitenkin vain 36 prosenttia.
Sitran reilun datatalouden malli pohjautuu EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR). Mallin ekosysteemeissä dataa jaetaan vain yksilön luvalla, ennalta sovituin pelisäännöin. Se vahvistaa yksilön oikeutta siirtää dataansa haluamiinsa palveluihin, joita tuottaa yhteisiin pelisääntöihin sitoutunut toimijoiden joukko.
”Datatalous elää vasta kultakautensa alkua”, Sinipuro toteaa. ”Hyvällä pelisilmällä ehtii vielä mukaan kilpailuun. Suomessa ja Euroopassa on tarvittavat resurssit, osaaminen ja luottamuksen ilmapiiri. Haastamme suomalaiset yritykset kisaan globaaleja datajättejä vastaan yksilödataa luottamuksella hyödyntävillä palveluilla. Näistä esimerkkeinä toimivat Sitran IHAN-projektin pilottihankkeet.”
Suomi on päässyt reilun datatalouden pelinrakentajan paikalle EU-puheenjohtajakaudella ja ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtuu ensi viikolla Helsingissä järjestettävässä MyData2019-tapahtumassa (25.-27.9.2019)
Lisää: Sitran datatalouden yritys- (LINKKI), digipalveluiden käyttöselvitys (LINKKI), IHAN-pilotit (LINKKI) Sitran Reiludatatalous-malli (LINKKI) sekä Helsinhin MyData-tapahtuma 25.-27.9.2019 (LINKKI, uutinen)
TAUSTAA: Sitran selvityksen toteutti Innolink Suomessa, Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa huhti–toukokuussa 2019. Vastaajia oli yhteensä 1667. Aihetta syvensi Suomen osalta Sitran osittain rahoittama Etlan tutkimus ’’What are the benefits of data sharing? – Uniting supply chain and platform economy’’, jossa selvitettiin datan jakamisen hyötyjä (LINKKI, pdf).
Kuvituskuva: Shutterstock