Identiteettivarkaus on ollut rangaistava rikos vuodesta 2015, ja asiaa koskevien ilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti näihin päiviin saakka. Poliisin mukaan marraskuun puoliväliin mennessä tänä vuonna ilmoituksia on tehty noin 3 500. Vuosittain ilmoituksia identiteettivarkaudesta tehdään poliisille noin 3 500 – 4000, mutta tapahtuneiden identiteettivarkauksien luku voi olla moninkymmenkertainen.
Identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että joku esiintyy toisena henkilönä ja tahallaan pyrkii erehdyttämään kolmatta osapuolta. Useissa tapauksissa varas pyrkii hyötymään taloudellisesti ottamalla lainaa tai ostamalla tavaraa verkkokaupasta toisen henkilön tiedoilla.
Lain mukaan identiteettivarkaus on asianomistajarikos, eli syytteen nostamista voi vaatia vain uhri itse. Lain mukaan identiteettivarkaus on rangaistava, jos siitä aiheutuu uhrille taloudellista vahinkoa tai haittaa. Joskus rangaistusperusteena voi olla myös petos tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Jokaisesta tapauksesta on tärkeää tehdä ilmoitus poliisille.
Henkilötietoja kalastellaan usein sosiaalisen median ja sähköpostin kautta ja esimerkiksi sosiaalisen median profiilin kaappaaminen voi olla ns. esiteko varsinaiseen rikokseen. Tilin tietojen avulla tehdyt rikokset saattavat tulla ilmi vasta myöhemmin, ja uhri voi kärsiä usean vuoden ajan varastetulla identiteetillä tehdyistä teoista. Tapaukset voivat aiheuttaa myös henkisiä haittoja.
Identiteettivaras pyrkii usein hyödyntämään tietoja esimerkiksi lainan ottamiseen tai osamaksulla ostamiseen. Näissä tilanteissa suuri osa palveluntarjoajista tarkistaa asiakkaan luottotiedot Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteristä. Palvelua käyttämällä saat kyselystä heti tiedon ja voit tarvittaessa puuttua tilanteeseen. Yhtiö markkinoi suojaksi myös Omatieto- ja oma luottokielto-palveluitaan.
Pelkää joutuvansa identiteettivarkauden uhriksi
Suomalainen tietoturvayritys F-Securen kuluvan vuoden tutkimuksessa 71 prosenttia vastaajista epäili päätyvänsä ennen pitkää kyberrikoksen tai identiteettivarkauden uhriksi ja 73 prosenttia pelkäsi saman tapahtuvan lapsilleen.
”Tutkimustulos on todella pysäyttävä ja osoittaa, kuinka monet ihmiset ovat omakohtaisesti nähneet kyberrikollisuuden ja identiteettivarkauden aiheuttamat ongelmat”, sanoo Kristian Järnefelt, F-Securen kuluttajatietoturvan johtaja.
Tutkimuksen mukaan yli puolella (51 %) kuluttajista on perheenjäsen, jonka elämää kyberrikos on jollain tavalla koskettanut. Haittasovellukset ja virukset ovat kaikkein yleisimmät uhat. Seuraavina tulevat luottokorttihuijaukset sekä tekstiviesti- ja soittohuijaukset. Joka neljäs vastaaja sanoi kohdanneensa useita erilaisia kyberrikoksia.
Lisää: Uusiteknologia.fi:n aiemmat identiteettivarkauksia-käsitelleet uutiset (LINKKI).
TAUSTAA: Identiteettivarkauksien määrä nousi Suomessa viime vuoden aikana 30 000:sta 138 000:teen, kerrotaan vakuutuspalveluyritys mySafetyn selvityksessä. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa, että 3,4 prosenttia suomalaisista kuluttajista (16–74-vuotiaat) joutui identiteettivarkauden uhriksi vuonna 2018. Identiteettivarkaus saattaa olla mySafen mukaan yleisin rikollisuuden muoto Suomessa. Suomalaisten taloudelliset menetykset nousivat viime vuonna 140 miljoonaan euroon. Poliisille identitettivarkauksista ilmoitetaan vuosittain vain 3500 – 4000.
Kuvituskuva: Asiakastieto Group Oy / Omatieto-palvelu (LINKKI)