Uusien startup-yritysten lisäksi tänään Helsingin messukeskuksessa tapaa 25 000 muutakin alan toimijaa. Mukana on riskisijoittajia ja yritysten ykkösjohtoa sekä paljon kansainvälistä lehdistöä. Fokus on voimallisemmin bisneksessä ja rahoituksen löytämisessä. Helsingin yliopisto agitoi tapahtumassa tiedeinnovaatioiden nimiin. Tarjolla on myös netissä livelähetyksiä tapahtuman annista.
Aloittavien kasvuyritysten kaksipäiväinen Slush alkaa Helsingin messukeskuksessa huomenna. Paikalle odotetaan 25 000 kävijää, joista entistäkin suurempi osuus on kasvuyrityksiä ja sijoittajia.
Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja kävijöitä oli vain kolmesataa. Kasvua on tuillut myös mukana olevien starup-yritysten, rahoittajien ja kansainvälisen lehdistön muodossa.
Tapahtuman teknologia- ja innovaatiovetoisuus on liukunut entistä enemmän rahoitukseen ja bisnekseen. Tämän vuoden uutta oli ilmoitus aloittaa oman Soaked-nimisen Slush-lehden julkaisemisen.
Muutoksesta huolimatta tapahtumassa julkaistaan joka vuosi myös uusia teknologiainnovaatioita. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten Oura aloitti älysormuksen myynnin Slushissa startup-kisan voittajaksi nousi teollisuusputkien puhdistustekniikkaa kehittävä Altum Technologies ja AR-silmikkoa kehittävä Varjo esitteli tapahtumassa uudentyyppisen näyttöratkaisunsa. Suurin osa Slushin tarjonnasta on nykyisin ohjelmisto- ja verkkoon pohjautuvia palveluinnovaatioita.
Slushintapahtumahallissa pyrkii osille Suomen lisäksi monia muitakin maatoimijoita. Esimerkiksi Hollanti on mukana kertomassa panostuksestaan yrittäjyyteen ja innovaatioihin. Startupit ovat suurlähetystön tiedotteen mukaan jo maan johtava työpaikkojen kasvumoottori. Hollannilla on etunaan varsin strateginen sijainti, ilmapiiri, monikielisyys ja kansainvälinen liiketoimintaympäristö. Esimerkiksi suomalainen ohjelmistoyhtiö Vainu, on laajentanut toimintaansa Alankomaihin.
12 suomalaista tiedeinnovaatiota
Helsingin yliopisto esittelee tapahtumassa 12 kaupallistamisen (LINKKI) eri vaiheessa olevaa tiedeinnovaatiota. Esillä on esimerkiksi uudenlainen Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä tekniikka, jonka avulla tavallisella älypuhelimella voidaan tallentaa valon spektri tarkemmin. Ratkaisun avulla voidaan selvittää, onko lääke väärennetty, avokado sopivan kypsä syötäväksi tai millainen omenasato on luvassa.
GlucoModicum on puolestaan Helsingin yliopistossa kehitetty älykellon kokoisen mittari, jolla verensokeriarvot voidaan mitata kudosnesteestä ilman neulan pistosta. Teollinen prototyyppi on jo valmis ja markkinoilla arviolta 2–3 vuoden kuluessa. Teknologiaa voidaan käyttää myös useisiin muihin terveydenhoidon mittauksiin.
Helsingin yliopiston omalla Slush-osaston lavalla keskustellaan myös tieteestä ja innovaatioista molempina päivinä klo 11-15.30 välillä. Mukana ovat muun muassa tutkijoita, poliitikkoja ja sijoittajia. Yliopisto järjestää torstaina myös Slushin sivutapahtuman, Unicornerin. Lisäksi Helsingin yliopisto, sen elämäntieteiden instituutti HiLIFE sekä Slush nostavat esille Y Science -oheistapahtumassa uusia tiedepohjaisia innovaatioita.
Lisää: Slush2019 (LINKKI) ja Youtube-livekanavia (LINKKI) eri lavoilta. Aiemmat Uusiteknologia.fi:ssä julkaistut Slush-uutiset vuosien varrelta (LINKKI).
Kuvituskuva: Slush