Autojen itseajavat ominaisuudet ja keskinäinen verkottuminen mullistavat Euroopan liikennejärjestelmät tulevina vuosikymmeninä. Siksi autovalmistajien yhdistys (ACEA) on laatinut EU:n uuden tiekartan autonomisen liikenteen edistämistoimenpiteistä. Halutaan muistuttaa myös, että nykyisinkin on jo kuljettajaa avustavia toimintoja ja lisää on tulossa käyttöön.

Autojen teknologisen kehittämisen ja lainsäädännön lisäksi autonominen liikenne edellyttää investointeja fyysiseen ja digitaaliseen liikenneinfrastruktuuriin. ACEA:n selvityksen mukaan autonomisen liikenteen kehittäminen edellyttää jo lähivuosina verkottuneiden ajoneuvojen, älykkään infran ja tietojärjestelmien laajamittaista ja rajat ylittävää testaamista todellisissa liikenneolosuhteissa.

Kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat tosin arkipäivää jo nyt ja niiden määrä tulee kasvamaan koko ajan. Esimerkkejä aktiivisista järjestelmistä ovat muun muassa automaattinen hätäjarrutus ja erilaiset kaistanpidon järjestelmät.Uusi, vuosina 2021–2025 voimaan astuva turvallisuusasetus tuo pakollisina varusteina uusiin ensirekisteröitäviin autoihin monia kuljettajaa aktiivisesti avustavia järjestelmiä.

’’Silti täysin autonomiseen liikenteeseen vielä matkaa, vaikka eurooppalaisen autoteollisuuden vuosittaiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit noin 60 miljardiin euroon”, sanoo Suomen autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

”Tästä huolimatta matka täysin autonomiseen liikenteeseen on vielä pitkä, sillä mitä syvemmälle kohti täydellistä autonomiaa kehitystyössä sukellamme, sitä enemmän uusia, ratkaisua vaativia haasteita insinöörit ja lainsäätäjät havaitsevat. Mielikuvan maalaaminen sellaisesta, jo lähivuosina markkinoille tulevasta edullisesta perheautosta, jossa kuljettaja voi siirtyä matkustajaksi, kertoo asiantuntemattomuudesta”, Kallio muistuttaa.

Suomen kannalta haasteena on myös infrastruktuurin laajuus. Autonominen liikenne asettaakin paljon vaatimuksia infran ominaisuuksille, muun muassa liikenteen ohjaukselle, liikennemerkeille ja tiemerkinnöille sekä kunnossapidolle.

Ajoneuvojen keskinäinen verkottuminen tuo mukanaan myös tietoturvallisuuteen liittyviä haasteita. Siksi Kallion mukaan onkin tärkeää, että autosta, siihen verkottuneista mobiililaitteista ja liikenteestä kerättävien tietojen hallintaa ja käyttöä säädellään siten, ettei auton käyttäjän tietoturvallisuus vaarannu.

Lisää: ACEAn tiekartta autonomisen liikenteestä (LINKKI, pdf) ja vuosina 2021–2025 voimaan astuva autojen turvallisuusasetus (LINKKI).

TAUSTAA: Monta tasoa robottiajamiseen

Autonomisessa ajamisessa on eri tasoja alkaen tekniikasta, joka auttaa kuljettajia auton ohjauksessa ja nopeuden hallinnassa. Ylimmällä tasolla eli täysin autonomisessa liikenteessä automatiikka korvaa kokonaan ihmisen kuljettajana. Täysin autonominen auto on varustettu tekniikalla, jonka avulla se voi ymmärtää ja tulkita ympäristöään ja hallita autoa ja reagoida liikennetilanteisiin itsenäisesti ilman kuljettajaa.

Kuvituskuva: Bosch