Yhdysvaltalaisen Oak Ridge National Laboratoryn (OENL) tutkijat ovat kokeellisesti todistaneet uudenlaisen kryogeenisen lämpötilan muistisolupiirin toiminnan. Alue on kiinnostanut tutkijoita jo vuosikymmenien ajan, mutta sopivien ja luotettavien muistien rakentaminen ei ole oikein onnistunut.

Kryogeeniset muistipiirit voivat olla nopeampi ja energiatehokkaampi kuin nykyiset vastaavat muistipiirit. Jos ne skaalataan onnistuneesti, kryogeeninen muistiryhmä voisi edistää erilaisia sovelluksia, mukaan lukien kvantti- ja eksaskaalan laskenta.

Oak Ridgen kansallisen laboratorion  kryogeeniset muistiratkaisut osoittivat onnistuneita luku-, kirjoitus- ja nollaustoimintoja yhdellä ja samalla kolmen Josephson-liitoksen solulla.  Muistisolut suunniteltiin toimimaan ja testattiin neljän kelvinin lämpötilassa. Näin kylmässä tietyt materiaalit tulevat suprajohteiksi, jolloin niiden energiahukka on olematonta.

ORNL:n kehittämä malli poikkeaa nykyisistä ja kehitteillä olevista kryogeenisista muistitekniikoista, koska sen muistisoluja operoidaan käyttämällä kolmea induktiivisesti kytkettyä Josephson-liitosta. Varmistaakseen uuden mallinsa toteuttamiskelpoisuuden, ORNL-tiimi testasi solupiiriä suprajohtavaan teknologiaan keskittyneen SeeQC-yrityksen (LINKKI) kanssa.

Lisää: Nanobittejä (LINKKI) jalaboratorion oma tiedoteuutinen (LINKKI) sekä taustaksi tutkijoiden vuonna 2016 julkaistu tieteellinen artikkeli (LINKKI).

Kuva: Carlos Jones/Oak Ridge National Laboratory, U.S. Dept. of Energy