Viime vuonna käytöstä poistettuja paristoja ja akkuja kerättiin jo 1 600 000 kiloa eli noin 0,29 kiloa asukasta kohden. Paristot ja pienakut voi kierrättää lähikaupoissa, mutta kevään aikana tullaan aloittamaan keräyspisteet myös isoille litiumakuille. Niiden sijaintipaikat löydät aikanaan kierratys.info -osoitteesta.

Isoille kuten sähköpyörien ja -skoottereiden akuille rakennetaan parhaillaan valtakunnallista keräysjärjestelmää. Kevään aikana kierrätys.info on tulossa tietoa myös lähimmästä keräyspisteestä isoille litium-akuille.

Akkujen ja paristojen palauttaminen on tuottajavastuun mukaisesti maksutonta, sillä kierrätys sisältyy jo kotimaisten myyjien tuotteiden hintoihin.

Silti kierrätysalan mielestä vanhentuneet litiumakut tahtovat edelleen juuttuvat pöytälaatikkoihin, vaikka kierrätysmenetelmät kehittyvät kovaa vauhtia.  Suomalaiset veivät paristoja ja akkuja kierrätykseen viime vuonna lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Samalla kovasti yleistyneiden litiumakkujen osuus kierrätykseen palautuneista pysyi kuitenkin vain viidessä prosentissa, vaikka niiden osuus markkinoille saatetuista on jo yli neljännes. Esimerkiksi kännyköissä käytettyjen litiumakkujen palautuminen kierrätykseen on ollut selkeästi hitaampaa kuin niiden keskimääräinen käyttöikä.

Patistokierrätyksen Liisa-Marie Stenbäck kannustaakin kiikuttamaan hiipuneet litiumakut virallisille keräyspisteille myös siksi, että niiden sisältämät tärkeät raaka-aineet saataisiin uusiokäyttöön.

Akut sisältävät jopa 30 prosenttia kobolttia, jota louhitaan pääasiassa Kongon alueella usein alkeellisissa oloissa. Kierrätykseen vietyjen akkujen koboltti jalostetaan Kokkolassa uudelleen käytettäväksi.

’’Jos käytetyt akut löytäisivät entistä paremmin virallisille kierrätyspisteille, akkumateriaalien kasvavaa tarvetta pystyttäisiin kattamaan uusioraaka-aineilla’’, Stenbäck huomioi.

Lisää: Paristokierrätyksen kierratys.info (LINKKI) ja aiemmat akkujen kierrätysuutiset (LINKKI).