Yli kolmasosassa eurooppalaisista yrityksistä ei tutkimuksen mukaan ole mitään innovaatiotoimintaa. ’’Ja silti keksintöjen suojaus voisi olla huomattava tulonlähde’’, sanoo IPR-asiantuntijayritys Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo. Siitä Nokia näyttää hyvää esimerkkiä vaikka ei teekkään enää itse kännyköitä.
Vaikka innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus on kasvanut viime vuosina kaikissa kokoluokissa, kertoo yli kolmasosa eurooppalaisista yrityksistä toimivansa ilman innovointia. Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta yritysten innovaatiotoimintatilastosta, jonka Tilastokeskus julkistaa osana kaikissa EU-maissa toteutettavaa yhteishanketta.
”Ei ymmärretä, että patentti on potentiaalinen tulonlähde, vaikka yritys kaatuisi ympäriltä”, sanoo IPR-asiantuntijayritys Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.
Vasta julkaistun selvityksen mukaan onneksi 62 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä harjoittaa innovaatiotoimintaa. Silti joka kymmenes yritys ilmoitti tutkimusjaksolla keskeytyneistä innovaatiohankkeista.
“On virhe ajatella, ettei keskeytynyttä hanketta tai keskeneräistä tuotetta kannata suojata. Myös keskeytyneen hankkeen suojaus on kannattava investointi, sillä tulos voi olla muita yrityksiä kiinnostava rahanarvoinen kauppatavara”, sanoo Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.
Hyvin suojattu teknologia voi tuottaa arvoa senkin jälkeen, kun olosuhteet ovat muuten muuttuneet yritykselle epäedullisiksi. Esimerkiksi Nokia generoi merkittävää tulovirtaa patenttiensa lisensoinnilla vielä vuosia matkapuhelinliiketoimintansa myynnin jälkeen.
”Joku toinen saattaa olla kiinnostunut teknologian kehittämisestä ja napata keksinnön itselleen. Siksi ei saa unohtaa keskeytyneen innovaatiotoiminnan suojausta. Patentilla voi osoittaa olevansa teknologian alkuperäinen kehittäjä ja omistaja, ja sen voi myydä tai lisensoida”, sanoo Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Kati Leinonen.
Kahden viime vuoden aikana yritysten satsaukset innovointiin on onneksi menossa oikeaan suuntaan, sillä ne lisääntyivät. Yrityksistä 29 prosenttia käytti julkista rahoitustukea innovaatiotoiminnan rahoittamiseen. Yleisin tuen muoto oli valtion rahoitustuki.
”Julkinen tuki kattaa lähes poikkeuksetta vain osan investoinnista. Sillä kuitenkin merkittävä rooli innovaation markkinoille tuomisen nopeuttamisessa”, sanoo Kolsterin Timo Helosuo. Ja juuri poikkeustilan aikana innovaatiotoiminnan merkitys kasvaa.
Kuvituskuva: Shutterstock