Puheohjattavat älyapurit voivat vaikuttaa median toimintaan Suomessa, arvioidaan Haaga-Heliassa tehdyssä opinnäytetyössä. Tekniikan laajamittaisempi kehittäminen tosin odottelee Suomen kielen tukea ja markkinoiden kypsymistä. Selvitys on luettavissa verkosta.
Puheella käytettävät älyapurit ovat yleistyneet nopeasti eri puolilla maailmaa. Kärkipaikalla on Yhdysvallat, jossa jo kolmasosa aikuisväestöstä omistaa Amazon Echon tai Google Homen kaltaisen älykaiuttimen. Näille laitteille tuotetaan suurilla kielialueilla runsaasti myös journalistista sisältöä, kuten uutiskatsauksia.
Suomessa sekä puheohjattavien laitteiden että niille tuotetun sisällön yleistyminen on ollut huomattavasti hitaampaa, koska suosituimmat laitealustat eivät tue suomen kieltä. Esimerkiksi Yle on tuottanut puheohjattaville älylaitteille suunnattuja journalistisia palveluja, mutta laajamittaisempi kehittäminen odottelee vielä kielitukea ja markkinoiden kypsymistä.
Selvitystyön tehnyt Netprofilen viestintäkonsultti Toni Stubin on tutkinut Haaga-Heliassa journalismin alan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään, miten puheohjattavien älylaitteiden yleistyminen voi vaikuttaa median toimintaan Suomessa ja miten tähän pystytään varautumaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten uutissisältöä kehitetään puheohjattaville älyapureille tällä hetkellä muualla maailmassa, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
”Puheohjattavan journalistisen sisällön yleistymisen tiellä on Suomessa vielä mutkia, koska emme tiedä, milloin kielituki saadaan esimerkiksi Googlen tai Amazonin älyalustoille. Muun maailman esimerkki toisaalta näyttää, että älykaiuttimien suosion kasvu on houkutellut mediatalot tekemään niille jo varsin runsaasti sisältöä. Se on hyvä syy ennakoida, että sama tapahtuu aikanaan myös Suomessa”, Toni Stubin sanoo.
Koska suomalaisen median osalta kyse on vielä tulevaisuuteen valmistautumisesta, tutkimuksessa käytettiin hyväksi ennakointia ja tulevaisuuksientutkimuksen menetelmiä. Keskeisessä osassa oli asiantuntijoista muodostettu Delfoi-paneeli, jossa pohdittiin anonyymisti aiheeseen liittyvien tulevaisuusväitteiden toivottavuutta ja todennäköisyyttä.
”Tilanne on vähän samankaltainen kuin internetin yleistyessä – sisältöä tehdään uudelle teknologia-alustalle, koska yleisöt ovat siirtymässä sinne, mutta kaupallistamisen mallit ovat vielä hakusessa. Tässä mielessä suomalaiselle medialle voi itse asiassa olla etua siitä, ettei olla ihan kehityksen eturintamassa, sillä voimme yrittää ottaa opiksi muiden virheistä ja onnistumisista”, Stubin sanoo.
Opinnäytetyössä luotiin kolme erilaista skenaarioita siitä, miten puheohjauksen erilaiset kehityskulut voisivat vaikuttaa mediaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Medialle laadittiin toimintamalli, jonka lähtökohtana oli Delfoi-paneelin näkemykseen pohjautuva toivottava tulevaisuusskenaario.
Lisää: Puheohjattavien älyapurien vaikutus uutismediaan Suomessa – kolme skenaariota tulevaisuuteen -opinnäytetyö on luettavissa (LINKKI) verkosta ja aiemmat puheohjaukseen liittyvät uutisartikkelit Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).
Kuva: Amazon Alexa-laitteita