Sähköautojen tulevaisuuden kannalta tarjottujen akkujen oikeanlainen tuotantotapa ja materiaalien alkuperätieto ovat tarpeen. Nyt lupaavimman lähtökohdan akkumateriaalien jäljitettävyydelle tarjoaa metalliin tallentunut sormenjälki, jonka kautta voidaan selvittää myös materiaalin alkuperäkaivos. Alueen ratkaisuja tutkitaan Suomessa kolmivuotisessa Battrace-kehityshankkeessa.

Sähköautojen akkuihin käytetään metalleja, joista osa tuotetaan työntekijöiden turvallisuudesta räikeästi tinkien. Tällä hetkellä sähköauton ostaja tai valmistaja ei pysty varmistamaan oman akkunsa alkuperää. Sama koskee tietokoneita ja puhelimia.

”Jos akkumateriaalien tuotanto voitaisiin jäljittää akkutehtaalta kaivokseen asti, kestävällä tavalla tuotetut akut voitaisiin sertifioida. Tällöin vastuullisesti toimivat kaivokset ja metallinjalostajat saisivat kilpailuetua, mikä kannustaisi eurooppalaista tuotantoketjua kehittymään ja kasvamaan”, sanoo akkualan Battrace-hankkeen vastuullinen johtaja Päivi Kinnunen VTT:ltä.

VTT ja GTK ovat aloittaneet yrityskumppaniensa kanssa kolmivuotisen hankkeen, jossa edistetään kestäviä tuotantoprosesseja ja akkumateriaalien jäljitettävyyttä. Tavoitteena on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tuotantoketju.

EU:n suurimpana koboltin ja nikkelin tuottajana Suomella on aivan erityinen mahdollisuus osallistua akkumarkkinoiden kasvuun, joka on noin 20 prosenttia vuodessa. Suomeen kaavaillaan myös litiumin ja grafiitin tuotantoa.

”Tarve ja osin myös paine jäljitettävyyden kehittämiseen tulee sähköautojen valmistajilta sekä EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta, joka korostaa vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöä”, sanoo Suomen Malmijalostus Oy:n teknologiajohtaja Jani Kiuru.

Metallien alkuperän ohella akkumateriaalien kestävyyteen vaikuttavat metallien tuotantomenetelmät. Akkuteollisuus edellyttää huomattavasti puhtaampia ja jalostetumpia raaka-aineita kuin perinteinen metalliteollisuus.

Battrace-hankkeen tutkimuspartnereina toimivat VTT ja Geologian tutkimuskeskus GTK. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5,8 miljoonaa euroa, josta tutkimushankkeen osuus on 2,7 miljoonaa. Sen rahoittavat Business Finlandin ja tutkimuspartnereiden ohella hankkeeseen osallistuvat yritykset: Suomen Malmijalostus, Keliber, Outotec, Valmet Automaatio, Latitude66, Fennoscandian Resources sekä Mawson.

Kuvituskuva: Keliber

Lisää: Akkumateriaaleihin liittyviä uutisia Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI)

Taustaa: Metallin sormenjälki osoittaa suoraan kaivokseen

• Metallien jäljittämistä tukee lisäksi sormenjälki, joka on ainutlaatuinen kunkin alueen malmeille ja jonka odotetaan säilyvän metalleissa koko jalostusketjun läpi.
• Sormenjäljellä tarkoitetaan muun muassa atomitason havaintoja materiaalin koostumuksesta. Esimerkiksi saman metalliatomin eri muodot, isotoopit, voivat paljastaa sen alkuperän.
• Sormenjälki voi osoittaa myös kierrätetyn metallin osuuden, mikä voi nousta erityisen tärkeäksi siinä vaiheessa, kun akkumetalleja palautuu kiertoon merkittäviä määriä.
• ”Tutkimme tässä projektissa malmien mineralogisia ja geokemiallisia sormenjälkiä ja niiden säilymistä tuotantoketjun eri osissa”, kertoo post-doc-tutkija Quentin Dehaine Geologian tutkimuskeskuksen laboratoriosta.

Lisää: GTK:n tiedote ja artikkeli 5.5.2020 (LINKKI)