Ajatus keinotekoisesta älykkäästä koneesta on aina kiehtonut ihmistä. Se on innoittanut tieteis- ja teknologiakehittäjien lisäksi filosofeja. Uudessa Gaudeamuksen julkaisemassa kirjassa käsitellään tekoälyn oikeuksia, moraalista vastuuta ja muita filosofisia rakenteita. 

Gaudeamuksen Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta -kirjassa alan johtavat suomalaistutkijat pohtivat tekoälyä ja robotteja muun muassa moraalisina toimijoina ja juridisina henkilöinä. Se on tärkeä elementti nyt kun tekoäly on siirtymässä myös käytännön ratkaisuksi esimerkiksi robottiajoneuvoissa.

”Tekoälyyn liittyy myös moninaisia moraalisia kysymyksiä. Ne vaihtelevat suurista filosofisista kysymyksistä käytännön eettisiin ongelmiin: Jos olisi mahdollista rakentaa keinotekoinen persoona tai tietoisuus, saisiko tällaisen tekoälyjärjestelmän sammuttaa pysyvästi tai pyyhkiä sen muistin tyhjäksi?, kysyy kirjan toimittanut filosofi Panu Raatikainen. Hän toimii filosofian apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa ja teoreettisen filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa.

Uusi kirja pyrkiikin antamaan laajan kuvan tekoälyn herättämistä filosofisista kysymyksistä, kuten tekoälyjärjestelmästä juridisena henkilönä, ihmisten ominaisuuksien parantelusta ja koneiden kyvystä ajatella älykkäästi. Esimerkiksi voiko tekoälyjärjestelmä tai sellaisen ohjaama robotti olla autonominen ja moraalinen toimija, jolla on vastuu teoistaan? Ja jos voi, millaisten moraalisten normien alainen se silloin on kysyy Panu Raatikainen.

Lisää: Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta. Filosofisia näkökulmia, toim. Panu Raatikainen, 300 sivua, nidottu, ISBN 9789523451155, Gaudeamus 2021 (LINKKI).

Aloituskuva: Shutterstock