Sähkökäyttöisiä lentäviä jättidroneja halutaan testata kahden vuoden sisään sekä ensihoitohenkilöstön että hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kuljetukseen yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa. Kokeilut liittyvät Euroopan komission tukemaan meneillää olevaan AiRMOUR-yhteishankkeeseen, jossa etsitään uusia kuljetustapoja ensihoidon tarpeisiin.

Suomesta Drone-hankkeessa ovat mukana myös Teknologian tutkimuskeskus VTT, droneteknologian asiantuntijayritys Robots Experts Finland ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki.

”Ihmisten kuljettaminen autonomisilla lentolaitteilla ei ole vielä arkipäivää, mutta tähän on syytä lähteä valmistautumaan etunojassa. Näin hyödyt saadaan ulosmitattua mahdollisimman nopeasti teknologian ja lainsäädännön kypsyttyä”, AiRMOUR-hankkeen koordinaattori Petri Mononen VTT:ltä kertoo.

Hänen mukaansa on tiettyjä tilanteita, joissa ilmatie on ylivertainen. Siinä missä polttomoottorikäyttöisen helikopterin käyttöönotto hälytystilanteessa kestää useita minuutteja, on sähköinen kalusto valmiina sekunneissa. Joskus nämä sekunnit ja minuutit voivat olla kirjaimellisesti elintärkeitä.

Afrikassa drone-lennokkeja on käytetty jo lääkkeiden ja tarvikkeiden toimittamiseen vaikeakulkuisissa kohteissa. Tulevaisuudessa myös kaupunkiliikenne on myös muuttumassa. Tiheästi asutuilla alueilla liikennesuunnittelusta on tullut yhä vaikeampaa ja uusia ratkaisuja etsitään myös ilmatilasta. Valmistautuakseen tähän uuteen liikennemuotoon Euroopan komissio on myöntänyt lähes kuuden miljoonan euron rahoituksen kansainväliselle AiRMOUR-hankkeelle.

Helsingissä dronien käyttöä testataan ensihoitohenkilöstön, lääkintälaitteiden ja -materiaalien toimituksessa simuloiduille onnettomuuspaikoille keväällä 2023. Droneja testataan Helsingin lisäksi Luxemburgissa, Norjan Stavangerissa, Saksan Hessenissä ja Dubaissa Lähi-idässä. Näistä kahdessa, Luxemburgissa ja Dubaissa, testaus toteutetaan simulaationa.

Kaikissa tulevissa pilotointikohteissa tehdään tiivistä yhteistyötä viranomaisten, sairaanhoitopiirien ja muiden alan toimijoiden kanssa, jotta voidaan testata dronien käyttöä ensihoidossa mahdollisimman aidoissa olosuhteissa. Testauksissa käytetään sekä miehitettyjä että miehittämättömiä droneja, mutta saattaa olla, että muun muassa lainsäädännöllisistä syistä dronissa lentää testinukke ensihoitohenkilökunnan sijaan.

Kokeilujen tarkkaa sijaintia ei olla vielä määritelty, mutta esimerkiksi saariston kaltaiset vaikeakulkuiset kohteet voisivat tarjota mielenkiintoisen testiympäristön. Kansainväliset tutkimukset puoltavat dronien käyttöä ensihoitopalveluiden tukena. Kaupunki-ilmailun kehittyminen mahdollistaa aikakriittisten potilaiden nopeamman tavoittamisen ja tätä kautta paremman selviytymisennusteen. Esimerkiksi puoliautomaattisen sydäniskurin toimittaminen potilaan luokse hätäpuhelun koordinaattien avulla on simulaatiomallinnusten perusteella sekä tehokas että taloudellinen ratkaisu. AiRMOUR-hankkeen potentiaalisina hyötyinä voidaankin pitää täysin uudenlaisen logistisen ajattelun tuomista ensihoitotyön tueksi.

”Suomessa ensihoito- ja pelastusjärjestelmä on nykyiselläänkin erinomainen, mutta jollakin aikavälillä palveluita voidaan ehkä vieläkin parantaa – tulevaisuuden kuljetusteknologiat eivät ole siis tulossa kilpailemaan nykyisten kanssa vaan täydentämään niitä”, AiRMOUR-hankkeen koordinaattori Petri Mononen tarkentaa.

Kaupungeilta vaaditaan nopeita päätöksiä

Ilmatilaan siirtyminen vaatii erilaisten rakenteellisten haasteiden, kuten ilmailulainsäädännön rajoitteiden, kyberturvallisuuden, melun ja kansalaisten yksityisyyden suojaamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. AiRMOUR-hanke tutkii ja pyrkii ratkaisemaan kaikkia näitä solmukohtia, ollen yksi kunnianhimoisimmista hankkeista globaalin kaupunki-ilmailun kehityksen saralla. Projektia tukevat muun muassa Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASA, Euroopan Unionin lentoturvallisuusvirasto EASA, Japanin kaupunkilentoliikenteen teollisuusjärjestö JUIDA sekä Dubai Future Foundation.

Eurooppalaisen dronialan lakivalmistelu etenee tällä hetkellä nopeasti. Toisin kuin tavanomaisessa lentoliikenteessä, kaupungeilla on merkittävä rooli oman ilmatilansa hallinnassa. Siksi onkin tärkeää, että kaupungit kasvattavat alan perustietämystään riippumatta siitä, päättävätkö he tulevaisuudessa toteuttaa ilmatilansa hallinnan itse tai ulkoistetusti. Erityisesti maankäytön osalta tulisi myös nopeasti ratkaista, mitkä ovat sopivia kohteita dronien laskeutumispaikoiksi. Yksi AiRMOUR-hankkeen päätavoitteista onkin tuottaa kaupunkien, viranomaisten ja muiden toimijoiden päätöksenteon tueksi ajantasaista tietoa.

Kolmivuotisessa AiRMOUR-hankkeessa on 13 partneria, joista suomalaisia on kolme. Hankkeen koordinaatiosta vastaavan VTT:n lisäksi Suomesta ovat mukana Robots Expert Finland ja Forum Virium Helsinki. Muut hankkeen partnerit ovat Stavangerin kaupunki (Norja), EHang Scandinavia AS (Norja), Kemptenin ammattikorkeakoulu (Saksa), Linköpingin yliopisto (Ruotsi), LuxMobility (Luxembourg), Norwegian Research Centre AS (Norja), Nordhessenin aluejohto (Saksa), Groningenin yliopistollinen sairaala (Alankomaat) sekä Ruotsin liikennevirasto ja ilmailuvirasto.

Tammikuussa 2021 alkanut Horisontti 2020-rahoitteinen hanke päättyy joulukuussa 2023.

Kuvituskuva: AiRMOUR/Ehang Scandinavia

Lisää: AiRMOUR (LINKKI)