Teknologinen kehitys muokkaa tulevaisuuden ammattitehtävien työnkuvaa, mutta kokonaisten ammattien katoaminen on epätodennäköistä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla raportissaan. Teknologinen kehitys vaikuttaa kyllä ammattien tehtäväsisältöihin, mutta samalla teknologian uutta työtä synnyttävä vaikutus voi olla suurempi kuin sen syrjäytysvaikutus.
Julkisessa keskustelussa esitetään Etlan raportin mukaan usein rajuja arvioita siitä, miten teknologinen kehitys ja automaatio hävittävät kokonaisia ammatteja. Toisaalta teknologisen kehityksen aikaansaaman tuottavuuden kasvun uskotaan tuovan lisää hyväpalkkaisia työpaikkoja.
Teknologisen kehityksen työllisyysvaikutukset riippuvat viime kädessä siitä, minkälaisista tehtävistä tuotanto muodostuu ja millä tuotantopanoksilla eri tehtäviä suoritetaan. Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tarkastelee tuoreessa julkaisussa teknologista kehitystä, jonka vaikutukset työllisyyteen eivät ole lainkaan niin mustavalkoisia kuin julkisessa keskustelussa on esitetty.
”Teknologinen kehitys vaikuttaa ennen kaikkea ammattien tehtäväsisältöihin eli siihen jakoon, mitä yksittäisiä tehtäviä voidaan suorittaa ihmistyöllä ja mitä koneen avulla. Teknologinen kehitys voi myös synnyttää kokonaan uusia ihmisen suorittamia työtehtäviä”, Kauhanen sanoo.
Saksassa tehdyssä tutkimuksessa robotisaation vaikutusten on havaittu osuvan negatiivisesti erityisesti nuoriin, juuri työmarkkinoille tuleviin työntekijöihin. Heille on vähemmän kysyntää teollisuudessa, ja he sijoittuvatkin useimmiten palvelualoille.
Vastaavasti vaikutukset teollisuuden vanhempiin työntekijöihin ovat positiivisemmat: robotit syrjäyttävät heidät vanhoista tehtävistään, mutta he siirtyvät uusiin tehtäviin, joissa on korkeammat palkat ja vähemmän rutiinitehtäviä. ”Siitä, yleistyykö ilmiö myös Saksan ulkopuolella, ei ole kuitenkaan vielä varmuutta”, huomauttaa Etlan Kauhanen.
Teknologinen kehitys vaikuttaa myös eri tavalla ammatteihin. Supistuvia ammattiluokkia ovat Etlan raportin mukaan tehtävät, joissa toistuvat rutiinitehtävät. Esimerkiksi suurella todennäköisyydellä automatisoitavia ammatteja ovat Kauhasen mukaan esimerkiksi puhelinmyyjät, kirjastovirkailijat, ompelijat ja tiedon tallentajat.
Ammattien korvaavuutta määrittää niiden tehtäväsisältö ja tehtävien rutiininomaisuus. Kauhasen mukaan ei ole tarpeen puhua kokonaisten ammattien katoamisesta, sillä teknologinen kehitys sekä tuhoaa että luo työtä, ja vaikutukset työmarkkinoihin riippuvat siitä, kumpi näistä vaikutuksista on voimakkaampi.
’’Todennäköisempää on, että teknologia korvaa tiettyjä yksittäisiä tehtäviä ammattien sisällä. Harvassa ammatissa kaikki tehtävät ovat kuitenkaan korvattavissa’’, Kauhanen arvioi.
Taustaa: Teknologisen kehityksen työllisyysvaikutusten ymmärtämiseksi täytyy erotella uudet teknologiat kolmeen eri luokkaan: automaatioteknologiat, uusia tehtäviä luovat teknologiat sekä pääoman ja työn tuottavuutta kasvattavat teknologiat. Nämä kaikki vaikuttavat työllisyyteen hyvin eri tavoin ja erilaisten mekanismien kautta. Automaatioteknologiat voivat joko
lisätä tai vähentää ihmistyön kysyntää, kun taas muut teknologisen kehityksen muodot yksikäsitteisesti lisäävät ihmistyön kysyntää.
Lisää: Kauhanen, Antti: Teknologisen kehityksen vaikutus työllisyyteen. ETLA Raportti 114, 11 sivua, 2021 (LINKKI,pdf).
Kuvituskuva: Shutterstock