Suomalainen tutkimus- ja innovaatiorahoitus pieneni vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja jatkui laskevana samalla kun tärkeimmät kilpailijamaat kasvattivat jo TKI-investointejaan. Jos Suomessa mielitään päästä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, vaatisi se lähivuosina alan tutkijoiden lisää merkittäviä yksityisiä sekä julkisia lisäinvestointeja.

Suomessa käytettiin vielä runsas kymmenen vuotta sitten tutkimus ja kehitystoimintaan 3,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta osuus on siitä vuosien varella laskenut 2,8 prosenttiin (2019). Tavoite neljästä prosentista tulee olemaan entistä kauempana ellei siihen osoite lisää uusia panoksia, arvioivat tutkijat.

Suomen hallituksen tulisi tehdä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvattamista tukevat päätökset mahdollisimman pian, vaativat tiedotteessa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Akava, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto, Tieteentekijät, Tekniikan akateemiset TEK, Lääkäriliitto ja Sivistystyönantajat.

’’Tavoitteeseen edellyttää keskimäärin noin 600 miljoonaa euroa lisää vuodessa, josta julkisen rahoituksen osuus on noin 200 miljoonaa euroa ja yksityisen noin 400 miljoonaa’’, toteaa Akavan koulutusasioista vastaava johtava asiantuntija Elina Sojonen.

Järjestöt ovat laatineet viiden tavoitteen listan, joilla Suomen TKI-toiminta saadaan kasvuun kohti neljän prosentin tavoitetta. Sillä pyritään vaikuttamaan parlamentaarisen TKI-ryhmän toimintaan, jonka työ on käynnistymässä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi neljän prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Viisi keinoa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi

1. Yhteiskunnan tarvitsema vahva tieteelliseen tutkimukseen perustuva tietopohja rakentuu pitkäjänteisesti.Tieteelle tulee turvata vakaa ja ennakoitava rahoitus. Kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus luo edellytykset tutkimustiedon vaikuttavuudelle ja koko TKI-toiminnalle. Huipputason tutkijat, opiskelijat ja tutkimusintensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä on korkeatasoisimmat tutkimusryhmät, parhaat tutkimusinfrastruktuurit ja edellytykset tehdä tutkimusta.
2. Suomi tarvitsee vahvan ja monipuolisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän, jotta kykenemme tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Toimiva TKI-järjestelmä edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä ja siten myös sitoutumista toiminnan pitkäaikaiseen ja kasvavaan rahoitukseen. Julkisten panostusten tulee kannustaa myös yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan huomattavasti nykyistä enemmän.
3. Osaajapula ei saa muodostua kestävän kasvun ja hyvinvoinnin puollonkaulaksi. Korkeatasoinen ja laadukas koulutus kaikilla koulutusasteilla perustuu tutkittuun tietoon ja pedagogiseen kehittämistyöhön. TKI-toiminta, tutkintotavoitteiden nosto ja jatkuva oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat eivät saa kilpailla resursseista keskenään.
4. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen pitää painottaa laatua, ja sen tulee mahdollistaa erilaiset tutkimussuunnat. Parhaat ratkaisut ja tärkeät alat eivät ole ennakolta julkisten rahoittajien ja poliittisten päättäjien tiedossa.
5. Rahoitusinstrumenttien ja TKI-politiikkalinjausten pitää tukea TKI-toimijoiden monipuolisia kumppanuuksia. Instrumenttien ja linjausten tulee mahdollistaa yhteistyö niin pk-yritysten kuin globaalien toimijoiden kanssa. Tämän toteutumista auttaa TKI-toimijoiden vahva osallistaminen valmistelussa.

Lähde: Unifi.fi (LINKKI).