Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi osaajapula estelee uusia kasvuinvestointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Suomessa panostukset tutkimukseen ja kehittämistoimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon.
Muutos johtuu VN Teas -hanketta vetäneen Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa.
Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat sijoituspaikkana kansaivälisille yrityksille edelleen Ruotsi, Baltian maat (erityisesti Viro) sekä Saksa. Tärkeimmiksi sijaintipaikan valintakriteeriksi ovat lisäksi nousseet t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys.
Tänään julkistettu Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimus ”Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset” arvioi, että suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehitysmenojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin. Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.
’’Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet’’, toteaa ValtioneuvostonTeas -hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Viime vuonna julkinen t&k-rahoitus Suomessa kasvoi koronakriisissä tilapäisesti 50 prosentilla, kun valtio kanavoi noin miljardi euroa kehitysrahaa Business Finlandin kautta. Lisäksi 335 miljoonaa euroa kanavoitiin ELY-keskusten kautta, mutta kummassakaan tapauksessa kyseessä ei ollut pysyvä rahoituksen lisäys.
Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus, joiden tutkimustoimintaa kannattaisi edelleen vahvistaa. Uudessa raportissa on sivulla 37-38 mielenkiintoinen lista kunkin Euroopan maan tärkeimmästä t&k-toimialoista.
Lisää: Jyrki Ali-Yrkkö, Matthias Deschryvere, Kimmo Halme, Anne-Mari Järvelin, Janne Lehenkari, Mika Pajarinen, Kalle Piirainen, Arho Suominen: Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:2 (LINKKI, 1,7 Mt, pdf).
Kuvituskuva: Oulun yliopisto, 6G-tutkimus.